Venäjä estää YK:ta pitämästä ilmastonmuutosta maailmanlaajuisena turvallisuusuhkana

Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja presidentti Bidenin perinteiset venäläiset puunukket moskovalaisessa matkamuistomyymälässä.
Venäjä on käyttänyt veto-oikeuttaan yk:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman hyväksymiseen, jossa ilmastonmuutosta olisi ensimmäistä kertaa pidetty rauhan uhkana, vaikka monet länsivallat ottavat ilmastoriskin yhä enemmän huomioon osana turvallisuusstrategioitaan.
Irlannin ja Nigerinyhdessä tukemassa päätöslauselmassa olisi vaadittu YK:n ylintä elintä pitämään ilmastonmuutosta konfliktien mahdollisena syynä ja etsimään keinoja riskien torjumiseksi ja mahdollisten yhteenottojen torjumiseksi.
Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 12 äänesti maanantaina päätöslauselman puolesta. Intia äänesti sitä vastaan Venäjän rinnalla, kun taas Kiina pidättyi äänestämästä. Venäjä on yksi neuvoston viidestä veto-oikeutta käyttävästä pysyvästä jäsenestä, joilla on valta estää päätöslauselmat.
Moskova vastustaa yleensä turvallisuusneuvoston asialistan laajentamista, asiantuntijat sanovat, ja on käyttänyt säännöllisesti veto-oikeuttaan estääkseen länsimaita puuttumasta konflikteihin, myös Syyriassa. Se väitti, että jos päätöslauselma hyväksytään, se politisoisi “tieteellisen ja taloudellisen kysymyksen”.
“Ilmastonmuutoksen sijoittaminen uhkaksi kansainväliselle turvallisuudelle ohjaa neuvoston huomion todellisista, syvään juurtuneista konfliktin syistä neuvoston asialistalla oleviin maihin”, sanoi Venäjän YK-suurlähettiläs Vassily Nebenzia.
Kreml sanoi tiistaina, että Venäjä vetosi YK:n päätöslauselmaan ilmastonmuutoksesta, koska se piti “mahdottomana hyväksyä” maita, jotka ovat vahingoittaneet ilmastoa nopean teollisen kehityksen kautta, asettamaan rajoituksia muille maille. “Ilmasto-ohjelma ei voi olla tekijä, joka hillitsee tai rajoittaa maiden oikeutta kehitykseen”, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi.
Viimeisin ehdotus oli versio vastaavasta päätöslauselmasta, jonka Saksa laati vuonna 2020, ja tukijoiden mukaan se olisi pitänyt tehdä “kauan sitten”. (Saksalaiset tiedotusvälineet kertoivat viime vuonna, että Yhdysvallat, sitten Donald Trumpin hallinnon aikana,) oli estänyt ponnistelut.) Turvallisuusneuvostolla on jo useita epävirallisia ryhmiä, joissa jäsenet kokoontuvat keskustelemaan ilmastoon liittyvistä turvallisuusriskeistä.
“Tiedämme erittäin hyvin, että tämä päätöslauselma olisi ollut historiallinen ja tärkeä – puhumattakaan tarpeellinen – toimi neuvostolle kriittisenä ajankohtana”, Irlannin YK-suurlähettiläs Geraldine Byrne Nason kertoi toimittajille äänestyksen jälkeen.
Takaiskusta huolimatta asiantuntijat sanovat, että ilmastonmuutoksen ja turvallisuuskysymysten yhdistäminen todennäköisesti vahvistuu.
“Euroopan unioni, saksalaiset, ranskalaiset, yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat Bidenin johdolla, monet maat ympäri maailmaa ja monet armeijat ovat nyt sisällyttäneet ilmaston ja turvallisuuden sitoutumisensa ja suunnittelunsa ja voimarakennepäätöstensä ydinpilariksi”, sanoi Australian strategisen politiikan instituutin (ASPI) ilmasto- ja turvallisuusasiantuntija Robert Glasser.
“Äänestys varmasti korosti sitä, että pidätykset ovat vähemmistössä”, kirjoittivat Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin ilmastoasiantuntija Florian Krampe ja Norjan kansainvälisten asioiden instituutin professori Cedric de Coning maanantaina. “Mutta yksi pelko on, että kokemus on koventanut heidän asemaansa.”
Ilmastonmuutoksen vaikutusten uskotaan jo lisäävän kilpailua niukoista vesivaroista afrikan kaltaisissa paikoissa. Ja vaikka maailman johtajat sopivat nopeuttavansa toimia YK:n ilmastohuippukokouksessa Glasgow’ssa marraskuussa, sopimus ei vastaa tutkijoiden mukaan mullistavia läpimurtoja ilmaston lämpenemisen vakavimpien vaikutusten välttämiseksi.  
Venäjän presidentti Vladimir Putin ei osallistunut Skotlannin ilmastokokoukseen henkilökohtaisesti. Moskova, yksi maailman suurimmista öljyn ja kaasun tuottajista, on jo pitkään saanut kritiikkiä heikkojen ilmastotavoitteiden asettamisesta eikä siitä, että se ei ole tehnyt enemmän Venäjän massiivisen fossiilisten polttoaineiden teollisuuden hiilijalanjäljen hillitsemiseksi.
“On paljon historiallisia esimerkkejä, kuten arabikevät ja Syyrian sisällissota, joissa ilmasto on myötävaikuttava tekijä”, sanoi ASPI: n Glasser, joka oli aiemmin YK: n pääsihteerin erityisedustaja katastrofiriskien vähentämisessä. “Se on vähän kuin ilmastotekoja. Mitä enemmän katastrofeja, laajamittaisia, ennennäkemättömiä tapahtumia alamme nähdä, sitä enemmän vaaditaan poliittisia muutoksia.”
Robyn Dixon osallistui tämän mietinnön laatimiseen.
Toimitti: Tuula Huovinen