Kuva: Wikipedia – Tigrayn lippu

Ulkomaiset lähettiläät saapuvat Tigrayhin vaatimaan vuoropuhelua

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen erityislähettiläät ovat matkustaneet Pohjois-Etiopian kaupunkiin Mekelleen, joka on Tigrayn alueen pääkaupunki, osana kansainvälisiä pyrkimyksiä rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi 21 kuukautta vanhaan sisällissotaan.
Tigrayn joukkoihin sidoksissa olevien tiedotusvälineiden julkaisemissa kuvissa NÄKYY, että EU:n erityisedustaja Annette Weber ja hänen yhdysvaltalainen virkaveljensä Mike Hammer tapaavat alueen korkeita virkamiehiä, mukaan lukien sen johtaja Debretsion Gebremicheal.
Tämä on lähettiläiden ensimmäinen yhteinen tehtävä kaupunkiin, ja se tulee keskelle rohkaisevia merkkejä mahdollisista rauhanneuvotteluista liittohallituksen ja Tigrayn joukkojen välillä.
”Poliittinen vuoropuhelu on välttämätöntä Pohjois-Etiopian konfliktin ratkaisemiseksi ja kestävän rauhan saavuttamiseksi”, diplomaattien tiistaina julkaisemassa yhteisessä lausunnossa luki.
Vaikka nämä kaksi lähettilästä suhtautuivat myönteisesti ”molempien osapuolten julkiseen sitoutumiseen neuvotteluihin”, he vaativat myös alueen peruspalvelujen – kuten sähkön, televiestinnän ja pankkitoiminnan – välitöntä palauttamista.
Suurin osa Tigraysta on ollut ilman näitä palveluja yli vuoden.
Tigrayn joukot ovat vaatineet palvelujen jatkamista, mutta hallituksen korkea virkamies sanoi viime viikolla, että Addis Abeba oli valmis neuvotteluihin ”ilman ennakkoehtoja”.
Uutisoi: BBC news
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Stalinin yönoidat – naisrykmentti, joka teki sodasta painajaisen

Toisen maailmansodan rintamilla oli monia pelättyjä yksiköitä, mutta harva herätti yhtä paljon hämmennystä ja kunnioitusta kuin Neuvostoliiton 588. yöhävittäjärykmentti – saksalaisten nimeämä ”Stalinin yönoidat”. Nimi syntyi siitä hiljaisesta, lähes yliluonnollisesta tavasta, jolla nämä nuoret naislentäjät ilmestyivät pimeydestä, iskivät ja katosivat ennen kuin kukaan ehti nähdä heitä.

Kun Suomi siirtyi kesäaikaan – sodan varjosta nykypäivän rutiiniksi

Kesäaika on nykyään arkinen osa suomalaista vuotta, mutta sen historia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Ensimmäisen kerran Suomi siirtyi kesäaikaan keskellä toista maailmansotaa, keväällä 1942, kun koko maa eli niukkuuden ja jatkuvan varautumisen aikaa. Kellon siirtäminen tunnilla eteenpäin ei ollut mukavuusratkaisu, vaan osa kansallista selviytymisstrategiaa: valoisia tunteja haluttiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti teollisuudessa, maataloudessa ja liikenteessä.