Kansallista veteraanipäivää juhlistettiin Isossakyrössä Pohjankyrön talossa. © Kuvat Mika Pukkinen
Suomen rajoja puolustaa ensisijaisesti suomalainen
Jos joku sanoi, että hävittiin sota, siihen voitiin lisätä, että voitimme rauhan.
ISOKYRÖ Suomi kykeni puolustautumaan puna-armeijan laajoja hyökkäyksiä vastaan ansiokkaasti noin 80 vuotta sitten. Rauhan aikana Suomi on ollut sotilaallisesti liittoutumaton, mutta keskustelut liittolaisuudesta ovat alkaneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Emme voi valita naapureitamme. Siksi on tärkeää, että puolustuskykymme on sellaisessa kunnossa ja sillä on sellainen maine, ettei kenenkään tee sitä mieli huvikseen kokeilla, sanoi Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Pertti Kortesniemi veteraanipäivän juhlapuheessaan Isossakyrössä.
– Olemme viime viikkoina nähneet, miten pieni kansa, jolla on suurvaltanaapuri, tarvitsee vahvan turvan itsenäisyytensä takuuksi. Olkoon liittoutumisasian ratkaisu mikä tahansa, tätä maata ja sen rajoja puolustaa ensisijaisesti suomalainen sotilas.
HUHTIKUUN 27. päivänä vietettynä veteraanipäivänä tuli 77 vuotta siitä, kun Lapin sota päättyi.
Isossakyrössä veteraanipäivää juhlistettiin tilaisuudella Pohjankyrön talossa, josta lähetettiin seppelpartio sankarihaudoille. Sotien aikana alueen paikkakunnille tuli lukuisia veteraaneja, vaikka noin 94 000 kaatuneen suomalaisen joukossa oli isokyröläisiäkin lähes 250.
Maamme tammenlehväsukupolvesta on jäljellä enää noin 3 500 etulinjassa taistellutta veteraania, joista 120 on Etelä-Pohjanmaalla.
Jäljellä olevien veteraanien hyväksi tehdään edelleen työtä erilaisissa järjestöissä. Kunniakansalaisten asianhoitajina on toiminut jo pitkään pääasiassa heitä nuorempi sukupolvi.
– Se oli luottamuksen osoitus nuorempia sukupolvia kohtaan, ja se on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen, Kortesniemi totesi.
KANSALLISTA veteraanipäivää on juhlistettu vasta vuodesta 1987 lähtien. Ensimmäisen veteraanipäivän päätapahtuma järjestettiin Lahdessa, johon osallistui noin 10 000 veteraania.
Juhlapäivän tultua kalenteriin elossa oli vielä 330 000 etulinjassa taistellutta veteraania, joista nuorimmat olivat täyttäneet 60 vuotta. Sodan aikaa muutoin eläneitä oli yli kaksi miljoonaa.
– Rauhan tultua sodasta palanneita odotti kylmä ja kova maa. Voittaja velkoi korvauksiaan, ja Suomi velkoi ohiammutuilta kovia työsuorituksia vuosikymmeniä. Jokaisen oli pärjättävä itse, eikä nykyaikaisia yhteiskunnan kädenojennuksia ollut, Kortesniemi kertasi.
– Silloin oltiin kuitenkin iloisia ja helpottuneita rauhasta ja siitä, että henki oli säästynyt. Oli toivoa paremmasta, ja jokainen päivä oli eilistä parempi. Jos joku sanoi, että hävittiin sota, siihen voitiin lisätä, että voitimme rauhan.
Juhlapäivän tultua kalenteriin elossa oli vielä 330 000 etulinjassa taistellutta veteraania, joista nuorimmat olivat täyttäneet 60 vuotta. Sodan aikaa muutoin eläneitä oli yli kaksi miljoonaa.
– Rauhan tultua sodasta palanneita odotti kylmä ja kova maa. Voittaja velkoi korvauksiaan, ja Suomi velkoi ohiammutuilta kovia työsuorituksia vuosikymmeniä. Jokaisen oli pärjättävä itse, eikä nykyaikaisia yhteiskunnan kädenojennuksia ollut, Kortesniemi kertasi.
– Silloin oltiin kuitenkin iloisia ja helpottuneita rauhasta ja siitä, että henki oli säästynyt. Oli toivoa paremmasta, ja jokainen päivä oli eilistä parempi. Jos joku sanoi, että hävittiin sota, siihen voitiin lisätä, että voitimme rauhan.
ENSIMMÄISEN veteraanipäivän tunnuslauseena oli ”Veljeä ei jätetä”. Tänä vuonna tunnuslauseena on ”Maa versoo uutta”.
– Tänäkin vuonna tunnuslause on hyvin valittu ja kuvaa erinomaisesti sitä tilannetta, missä nyt olemme, Kortesniemi luonnehti.
Tämän vuoden veteraanipäivää vietettiin hankalassa tilanteessa. Helmikuun lopussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
– Meitä lähellä on kansa, jolla ei ole minkäänlaista itsetuntoa tai henkistä vapautta. Tämän kansan ainut keino ratkaista ongelmia on väkivalta ja muka vahvemman oikeus.
– Mikään ei ole muuttunut, vaikka 300 vuotta on kulunut. Täällä Kyrönmaalla sekin asia on koettu.
KORTESNIEMI muistutti kiitollisuudesta tammenlehväsukupolvea kohtaan.
– Heidän uhrauksensa pelastivat itsenäisyytemme. Heidän kovalla työllään maasta tuli se, minkä nyt näemme. Olemme saaneet elää rauhan aikaa pitkään ja voimme vain toivoa, että uusia veteraaneja ei tähän maahan tulisi.
MIKA PUKKINEN
Uutisoi: Pohjankyrö lehti
