Yersinia pestis -bakteeri elää edelleen monissa jyrsijälajeissa ja niiden verta imevissä loiseläimissä. Kuva: Irma Mikkola
Rutto voi tulla takaisin entistä vaarallisemmassa muodossa ‒ musta surma niitti väkeä 1300-luvulla mutta bakteeri kiertää maailmalla edelleen
Tutkijat ovat huolissaan mahdollisuudesta, että Yersinia pestis -bakteeri kehittyy antibioottiresistentiksi.
Paiserutto voi tulla takaisin entistäkin vaarallisemmassa muodossa, tutkijat varoittavat New Scientist -tiedelehdessä.
Paiserutto voi aiheuttaa uuden pandemian, tutkijat varoittavat. Suomessa asiasta kertoi ensimmäisenä Tekniikan Maailma.
Paiserutto aiheutti 1300-luvulla musta surma -nimellä tunnetun kulkutaudin, joka tappoi arvioiden mukaan 30–60 prosenttia Euroopan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä.
Yersinia pestis -bakteeri elää edelleen monissa jyrsijälajeissa ja niiden verta imevissä loiseläimissä.
Tutkijat ovat New Scientistin mukaan erityisen huolissaan mahdollisuudesta, että Y. pestis -bakteeri kehittyy antibioottiresistentiksi, jolloin hoidot menettäisivät tehonsa.
Luonnossa olevista villieläimistä on lehden mukaan jo havaittu Y. pestisin muotoja, jotka ovat vastustuskykyisiä ainakin tietyille antibiooteille, Tekniikan Maailma kertoo.
Paiserutto on aiheuttanut viime vuosina epidemioita esimerkiksi Intiassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
Madagaskarilla se aiheutti pienen epidemian 2017 ja tappoi 30 ihmistä, European Centre for Disease Prevention and Control kertoo.
Rutto on piinannut viimeisen 20 vuoden aikana erityisesti maaseudulla, pienissä kylissä ja pienissä kaupungeissa asuvia, kertoo yhdysvaltalainen Centers for Disease Control and Prevention.
Maaseudun tulevaisuus
