Kuuluisa pakkotyöleiri Neuvostoliitossa oli Solovkin-saarella, joka oli 1 / 50:stä vankileireistä
Neuvostoliitossa vuosina 1917-1933. Toki vankileirejä Neuvostoliitossa oli Josef Stalinin
kuolemaan saakka aina vuoteen 1953 asti. Vangit saapuivat leirille höyrylaivalla, jossa monet
viettivät jopa yli 20 vuotta elämästään. Monet myös kuolivat noilla leireillä pääsemättä sieltä
koskaan poissa, tai näkemättä koskaan enää omaisiaan.

Vangit, jotka joutuivat noille leireille olivat lähinnä akateemisia tai poliittisia vankeja, jotka olivat
jonkin sortin vallankumoustaistelijoita silloista politiikkaa vastaan Neuvostoliitossa.

Vartijoina noilla leireillä oli itsekin entisiä vankeja. Meno oli myös senmukaista, sillä niissä ei ollut
minkäänlaista ihmisarvoa vangeilla, joka sinne oli joutunut. Leireillä oli aivan omat säännöt,
joissa vanki joutui unohtamaan omat oikeutensa. Naisvangeista tehtiin seksiorjia.

Bolsevikit käyttivät julmaa väkivaltaa vankeja kohtaan. Tseka Neuvostoliiton salainen poliisi vahti
ettei Neuvostoliitossa ole vastamielenosoituksia eikä ylipäätään mielenosoitukset saanut olla
silloista hallitusta vastaan.

Vankeja teloitettiin ja jotkut laitettiin ns. uudelleen koulutusleiriin eli pakkotyöhön.

Bolsevikit saivat ohjeet Lev Trotskilta, josta sanottiin että hän oli silloisen puna-armeijan
merkittävä luoja. Trotski määräsi Bolsevikien hävittämään jopa kirkot sekä viedä munkit
pakkotyöleireille.

Olosuhteet leireillä oli karuja. Osa vangeista teki metsätöitä pelkissä alusvaatteissa
talvipakkasilla.

Pakkotyöleireistä annettiin julkisuuteen mairitteleva kuvaus silloisten lehtien palstoilla.
Rautateiden varsille laitettiin kosmetiikkaa. Noille leireille menevät luulivat niillä olevan hyvät
olosuhteet. Tapa muistutti natsisaksan käyttämiä kosmeettisia tekoja toisenmaailman sodan
aikaan Saksassa ja Puolassa.

Ihmiset koittivat viestiä muulle maailmalle noista pakkotyöleireistä lukemalla vaikkapa lehteä
väärinpäin julkisilla paikoilla ja että kaikki oli vain probakandaa hallituksen taholta.

Siperiassa on yksi vankileiri, jonne menee tie. Tie on toistatuhatta kilometriä pitkä. Sitä
kutsutaan luiden tieksi, jota tehdessä kuoli yli miljoona vankia. 1 ruumis / metri.

Maxim korki kirjailija silloisessa Neuvostoliitossa viesti muulle maailmalle, että tuolla leirillä oli
kaikki hyvin.

Suomesta noille vankileireille joutui toisenmaailman sodan aikana toistatuhatta ihmistä. Noista
n. 40 % kuoli tuolle leirille.

Lähde: Best Documentary filmi
Kirjoittanut: Tuula Huovinen