Joulun viettoa Suomessa vuosikymmenien takaa.

Joulun alkuperäinen merkitys on kadonnut monien Suomalaisten ja eurooppalaisten kristittyjen mielistä. Tilalle ovat tulleet humaanit ajatukset, jotka ovat vieneet pienet Suomalaisemme kauas ristin juurelta poissa.

Vielä 1970 luvun peruskouluissa vietettiin aamunavausta kouluissa. Opettaja luki aamurukouksen ja siunasi tulevan päivän.

Joulun alla koululaiset opettelivat vuosi vuosien jälkeen tiernapoika esityksen, joka sitten esitettiin koulun joulujuhlassa koko kouluväelle että lasten vanhemmille. Joulun evankeliumi tuli julistettua näin kouluissamme.

Joulun on katsottu alkavan Tuomaan päivästä. Siitä tuleekin loru ” Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”.

Suomessa vietettiin myös ennen 3:tta joulupäivää apostoli Johanneksen päivää 27.12 sekä viattomien lasten päivää, joka oli 28.12

Ruotsin vallan ajalta Kuningas Kustaa vähensi joulunpyhät vietettäväksi kahteen päivään, sillä aatelisten ja porvariston mielestä rahvaan ei sopinut laiskotella montaa päivää peräkkäin. Joulun alkuperäinen merkitys korostuu Raamatussa Luukkaan mukaan, joka on myös ns. Jouluevankeliumi

Vielä 1800-luvun puolivälissä joulua viettivät vain herrasväki, säätyläiset sekä ruotsinkielinen väestö.

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten maalaistaloissa asuvaiset joulun valmisteluun kuului joulusiivous. Silloin talojen emännät veivät huonekalut ulos ja pesivät talot lattiasta kattoon.

Ensimmäiset joulukuuset tulivat Suomeen 1800-luvun puolivälissä.

Jouluaamun protestanttisiin perinteisiin kuului sekä kuuluu vielä tänäkin päivänä joulukirkkoon meno hyvin aikaisin Joulupäivänä.

Joululahjojen antaminenkin pohjautuu evankeliumiin, sillä nuo kolme itämaan viisasta miestä veivät vasta syntyneelle Jeesus lapselle kultaa, suitsuketta sekä mirhamia lahjaksi.

No Suomalaisille tuli tavaksi käydä haudoilla 1900-luvulla sytyttämässä kynttiöitä edesmenneille sukulaisille. Tapa yleistyi talvisodan aikaan myös sankarihaudoille ja muillekkin haudoille.

Jouluaattona oli tapana valvoa olkipahnoilla niin myöhään, kuin jaksettiin. Myös seuraleikkejä leikittiin. Tehtiin myös seuraavan kesän ja vuoden taikoja. Mm. taiottiin hyvää viljavuotta taloon.

Joulu on yleisesti ollut Suomessa perhejuhla. Mutta 2000-luvulla joulun vietto on yleistynyt myös yksinäisillä sekä ystävysten piirissä.

Kirjoittanut: Tuula Huovinen

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Saab‑tehtaan suomalainen aalto – 1970‑luvun teollinen siirtolaisuus

Saab‑tehtaan suomalainen aalto on selkeä ja vaikuttava artikkeli 1970‑luvun suuresta suomalaisesta siirtolaisuudesta Ruotsiin. Teksti avaa, miten tuhannet suomalaiset lähtivät Trollhättanin ja Göteborgin teollisuusvyöhykkeelle rakentamaan Ruotsin autoteollisuuden menestystä — ja samalla omaa tulevaisuuttaan.

Tien päällä eläneet – kulkurien unohtunut Suomi

Suomen maaseudulla eli vielä 1900‑luvun puoliväliin saakka joukko ihmisiä, joiden elämä kulki teiden, metsien ja kylien hengessä. Heitä kutsuttiin kulkureiksi – ei pahansuovasti, vaan kuvaamaan ihmisiä, joiden koti oli siellä missä pimeä kohtasi kulkijan. Kulkuri ei ollut rikollinen eikä vaeltelija vailla tarkoitusta. Hän oli osa maaseudun arkea, osa kylien historiaa, osa sitä hiljaista historiaa, joka ei päätynyt kirjoihin mutta jäi ihmisten mieliin.

Artikkeli: “Tässä auttoi Herra – Olli Seppäsen kertomuksia sota-ajan ihmeistä”

Suomen sotahistoria on täynnä kovia taisteluita, raskaita menetyksiä ja kylmää selviytymistä. Mutta sen rinnalla kulkee toinen tarina – kertomus hetkistä, joissa tapahtui jotakin, mitä ei voi selittää pelkällä taktiikalla, säätilalla tai sotilaallisella onnella. Lentäjä ja luennoitsija Olli Seppänen on koonnut näitä muistoja ohjelmassaan “Tässä auttoi Herra”, jossa hän kuvaa tilanteita, joissa Jumalan suojelus tuntui koskettavan rintamaa.

Högfors – Ruukin varjoissa syntynyt teollisuuden valtakunta

Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.