Joulun viettoa Suomessa vuosikymmenien takaa.

Joulun alkuperäinen merkitys on kadonnut monien Suomalaisten ja eurooppalaisten kristittyjen mielistä. Tilalle ovat tulleet humaanit ajatukset, jotka ovat vieneet pienet Suomalaisemme kauas ristin juurelta poissa.

Vielä 1970 luvun peruskouluissa vietettiin aamunavausta kouluissa. Opettaja luki aamurukouksen ja siunasi tulevan päivän.

Joulun alla koululaiset opettelivat vuosi vuosien jälkeen tiernapoika esityksen, joka sitten esitettiin koulun joulujuhlassa koko kouluväelle että lasten vanhemmille. Joulun evankeliumi tuli julistettua näin kouluissamme.

Joulun on katsottu alkavan Tuomaan päivästä. Siitä tuleekin loru ” Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”.

Suomessa vietettiin myös ennen 3:tta joulupäivää apostoli Johanneksen päivää 27.12 sekä viattomien lasten päivää, joka oli 28.12

Ruotsin vallan ajalta Kuningas Kustaa vähensi joulunpyhät vietettäväksi kahteen päivään, sillä aatelisten ja porvariston mielestä rahvaan ei sopinut laiskotella montaa päivää peräkkäin. Joulun alkuperäinen merkitys korostuu Raamatussa Luukkaan mukaan, joka on myös ns. Jouluevankeliumi

Vielä 1800-luvun puolivälissä joulua viettivät vain herrasväki, säätyläiset sekä ruotsinkielinen väestö.

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten maalaistaloissa asuvaiset joulun valmisteluun kuului joulusiivous. Silloin talojen emännät veivät huonekalut ulos ja pesivät talot lattiasta kattoon.

Ensimmäiset joulukuuset tulivat Suomeen 1800-luvun puolivälissä.

Jouluaamun protestanttisiin perinteisiin kuului sekä kuuluu vielä tänäkin päivänä joulukirkkoon meno hyvin aikaisin Joulupäivänä.

Joululahjojen antaminenkin pohjautuu evankeliumiin, sillä nuo kolme itämaan viisasta miestä veivät vasta syntyneelle Jeesus lapselle kultaa, suitsuketta sekä mirhamia lahjaksi.

No Suomalaisille tuli tavaksi käydä haudoilla 1900-luvulla sytyttämässä kynttiöitä edesmenneille sukulaisille. Tapa yleistyi talvisodan aikaan myös sankarihaudoille ja muillekkin haudoille.

Jouluaattona oli tapana valvoa olkipahnoilla niin myöhään, kuin jaksettiin. Myös seuraleikkejä leikittiin. Tehtiin myös seuraavan kesän ja vuoden taikoja. Mm. taiottiin hyvää viljavuotta taloon.

Joulu on yleisesti ollut Suomessa perhejuhla. Mutta 2000-luvulla joulun vietto on yleistynyt myös yksinäisillä sekä ystävysten piirissä.

Kirjoittanut: Tuula Huovinen

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

  Venäjän ja Ukrainan suhteet

Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin tulevaisuus on edelleen epävarma ja monimutkainen. Ja vaikka Putin puhui tammikuussa rauhan neuvotteluista Ukrainan kanssa ja vaikka rauhanomaisen
ratkaisun mahdollisuudet ovat siltäosin olemassa, tilanne voi myös kehittyä edelleen vaikeammaksi.

Amerikan suomalaiset

Amerikka, tuo suurten unelmien maa, jossa ihminen voi rikastua ja saada satumaisen tulevaisuuden. From rags to riches ( ryysyistä rikkauksiin ) niinkuin Amerikkalaiset sanovat.

Käkisalmisäätiö tiedottaa

Käkisalmi-tunnustuspalkinto on perustettu vuonna 2015 suomalaisille yksityishenkilöille, yhteisöille tai järjestöille tunnustukseksi ansiokkaasta työstä käkisalmelaisuuden hyväksi.

Hiljaisen viikon sanoma

Mikäpä sen parempi, kuin puhua hieman alkavan viikon kunniaksi, hiljaisen viikon sanomaa. Hiljainen viikko kuuluu kristillisen kirkon piiriin, joka on ikivanha tapa.