Lannoitteet ovat kallistuneet merkittävästi, kuten peltotöissä tarvittava koneiden polttoainekin. Myös siementen hinta on noussut. Kuva: Yle/ Stefan Paavola
Itä-Suomessa jäänee kolmannes pelloista viljelemättä – lannoitteiden ja polttoaineen hinta on noussut liian kalliiksi
Jos rehuviljan saatavuus heikkenee, heikkenee myös maidon- ja lihantuotanto. Lannoitesäkkien pitäisi olla maatiloilla huhti-toukokuussa, jotta kevättyöt onnistuisivat normaalisti.
Maanviljelyssä tarvittavien lannoitteiden hinta on ollut voimakkaassa nousussa. Vielä viime kesänä tuhat kilogrammaa lannoitteita maksoi noin 400 euroa. Hinta kaksinkertaistui nopeasti ja vuodenvaihteessa tonni lannoitteita maksoi jo noin 800 euroa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikeuttanut tilannetta.
Lannoitevalmistaja Yara kertoi keskiviikkona, että yksi tärkeimmistä lannoitteiden raaka-aineista on kaliumkloridi ja sen saatavuudessa on nyt ongelmia, koska aine hankitaan Venäjältä.
Yhtiö on keskeyttänyt toistaiseksi pelto- ja metsälannoitteiden tilaukset hinnoitteluvaikeuksien takia.
Maanviljelijöiden kannalta tilanne on vaikea. Jos lannoitteita saa, on hinta poikkeuksellisen kova.
Tapana on ollut, että lannoitteet ostetaan seuraavaa satovuotta varten kesän päätteeksi. Viime kesänä osa tiloista jätti hankinnat kuitenkin tekemättä hintojen ja tuotantokustannusten nopean nousun vuoksi.
Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa jäänee kolmannes pelloista viljelemättä
Maatiloilla joudutaan miettimään nyt tarkoin, miten tulevan kesän viljelysuunnitelmat toteutetaan. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton jäsenkyselyn mukaan kasvinviljelytiloista yli 40 prosenttia ilmoitti vähentävänsä viljelyalaa tulevana kesänä.
Kysely oli tehty alkuvuodesta, ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Pohjois-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhanen kertoo, että viime vuonna 50 hehtaarin viljatila tarvitsi noin 23 000 euroa, jotta se sai viljeltyä peltonsa.
Tänä keväänä sama tila tarvitsee noin 45 000 euroa, jotta se pääsee kylvämään.
– Polttoaineen ja lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut, kasvinsuojeluaineet ovat kolme kertaa kalliimpia ja siementen hintakin puolitoistakertainen. Tähän ei ole laskettu vielä edes palkkaa, eikä kiinteitä kuluja, Kauhanen sanoo.
"Jos uutta satoa ei tule, kaikki Suomen rehuviljat on käytetty heinä-elokuussa. Sitten pitää ryhtyä kysymään, mikä muu maa myisi meille ruokaa".
MTK:n Pohjois-Karjalan toiminnanjohtajan Jari Rouvisen mukaan noin kolmannes Pohjois-Karjalan pelloista jäänee tulevana kesänä viljelemättä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että rehuviljaa ei ole saatavissa riittävästi kotieläintiloille, ja me joudumme sen vuoksi supistamaan tuotantoa, hän sanoo.
Tilanne on sama naapurimaakunnassa, kertoo Pohjois-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.
– Meillä on toive, että huoltovarmuuskeskus varmistaisi kylvöaikeet, että saataisiin tarkat tiedot, hän sanoo.
Rehuviljaa tarvitaan Suomessa maidon- ja lihantuotantoon. Kuva: Tiina Jutila / Yle
– Meillä on toive, että huoltovarmuuskeskus varmistaisi kylvöaikeet, että saataisiin tarkat tiedot, hän sanoo.
Lannoitesäkkien pitäisi olla maatiloilla huhtikuun aikana, viimeistään toukokuun alkupuolella, jotta kevättyöt onnistuisivat normaalisti.
– Ukrainan tilanne on sellainen, että se voi kokonaan uhata lannoitteiden huoltovarmuutta. Olemme aika isojen kysymysten edessä, sanoo toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
Rehuviljan vähentyessä myös maitoa tuotetaan vähemmän
Itä-Suomi on vahvaa maidontuotantoaluetta, minkä vuoksi sen maakunnissa on runsaasti nautoja. Niiden lietettä käytetään peltojen lannoittamiseen ja nurmien uusimiseen noin 30–60 prosentissa kunkin maatilan pelloista.
Naudat ovat osa Suomen ruoantuotannon tämänhetkistä huoltovarmuutta.
– Tilanne on pikkuisen parempi niillä alueilla, joilla on karjanlantaa käytössä, sanoo MTK:n Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
Rehuvilja on tärkeä osa suurituottoisten nautojen ruokaympyrää. Kun runsasenergisen viljan saanti vähenee, kasvavat naudat hitaammin ja tuottavat vähemmän maitoa.
– Jos uutta satoa ei tule, kaikki Suomen rehuviljat on käytetty heinä-elokuussa. Eläinmäärää vähennetään ja meijereihin tulee vähemmän maitoa. Sitten pitää ryhtyä kysymään, mikä muu maa myisi meille ruokaa, sanoo toiminnanjohtaja Jari Kauhanen.
Sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa toivotaan, että tuotantokustannukset saataisiin siirrettyä tuottajalle maksettavaan hintaan. Se taas edellyttäisi uutta jakoa kaupan, teollisuuden ja alkutuottajien kesken.
– Kyllä tässä kaupalla on avaimet käsissään, sanoo toiminnanjohtaja Jari Rouvinen.
Maaseudun tulevaisuus
Toimitti: Tuula Huovinen
