”Historian suurin siivousoperaatio on alkanut” – Ocean Cleanupin uusi nuottajärjestelmä keräsi Tyynenmeren jätepyörteestä 9 000 kiloa muoviroskaa yhdellä vedolla

Tyynenmeren jätepyörre on yksi konkreettisimmista ihmiskunnan piittaamattomuutta kuvastavista rakenteista. Se on noin Ranskan kokoinen muovijätteestä koostuva lautta keskellä Tyyntämerta, joka on kasvanut nopeasti viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana.
Tyynenmeren jätepyörre on keskellä pohjoista Tyyntämerta oleva alue, johon rannikoilta kulkeutuvat kelluvat jätteet kerääntyvät merivirtojen vaikutuksen vuoksi. Esimerkiksi Kiinan, Taiwanin, Japanin tai Yhdysvaltojen rannikoilta mereen joutuneet kelluvat tavarat kulkeutuvat merivirtojen mukana pyörteeseen 12 vuoden sisällä.
NYT OCEAN CLEANUP -PROJEKTI on aloittanut jätepyörteen siivoamisen uudella toisen sukupolven siivousjärjestelmällään. System 002 ”Jenny” on kahden aluksen perässä vedettävä U-kirjaimen muodostava nuotta, joka kerää merenpinnalla kelluvaa muoviroskaa jopa 1,8 kilometrin leveydeltä. Ocean Cleanup kuvailee järjestelmää eräänlaiseksi keinotekoiseksi rannikoksi. Nuotan perällä on pussi, johon mahtuu noin kymmenen tonnia muoviroskaa kerralla. Kun pussi täyttyy, se vedetään alukseen, tyhjennetään ja lasketaan takaisin mereen.
Järjestelmän verkko ulottuu noin kolme metriä merenpinnan alapuolelle ja sen sanotaan olevan turvallinen mereneläville. Nuottaa vetävät alukset etenevät hyvin hitaasti, vain noin 1,5 solmun nopeudella, mikä antaa kaloille mahdollisuuden paeta verkosta.
Ocean Cleanup kertoo tavoitteekseen pystyä poistamaan 90 prosenttia merten muoviroskasta. Järjestö ilmoittaa kotisivuillaan, että Jennyn käyttöönoton myötä ”historian suurin siivousoperaatio on alkanut”.
Jenny-lempinimen saanut järjestelmä poikkeaa vuonna 2019 esitellystä ensimmäisestä sukupolvesta pääasiassa siten, että ensimmäinen järjestelmä oli autonominen. Jennyn kolme kuukautta kestänyt koeajakso osoitti sen toimivan edeltäjäänsä huomattavasti tehokkaammin, vaikka muoviroskan poistaminen merestä sen avulla edellyttää enemmän resursseja ja tuottaa enemmän päästöjä.
Lokakuussa Ocean Cleanupin luoja Boyan Slat kertoi Jennyn aloittavan varsinaisen puhdistusurakkansa välittömästi. Samalla aloitetaan järjestelmän kolmannen sukupolven kehitystyö.
JENNYN KONSEPTIN toimivuuden osoittaminen oli tärkeä merkkipaalu merten muoviroskan puhdistamisessa.
”Kyseessä oli ensimmäinen kerta kun onnistuimme (tehokkaasti ja toistettavasti) osoittamaan, että skaalattava siivousjärjestelmä voi kerätä roskaa jätepyörteestä pieniä kappaleita ja suuria haamuverkkoja myöten”, Ocean Cleanup kirjoittaa kotisivuillaan.
Lokakuun alussa kerätty reilun 9 000 kilon muoviroskasaalis oli vain pieni osa Tyynenmeren jätepyörteestä, mutta Slat näkee jätepyörteen siivoamisen olevan mahdollista.
”Jos keräämme näin paljon muovia 3 000 kertaa, jätepyörre on hävinnyt”, Slat sanoi lokakuussa Kanadassa pidetyssä lehdistötiedotteessa.
Boyan Slat Ocean Cleanupin tiedotustilaisuudessa lokakuussa.
Ocean Cleanup kertoo tavoitteekseen lähettää useita roskanuottia Tyynenmeren jätepyörteelle. Mikäli kolmannen sukupolven siivousjärjestelmä osoittautuu tehokkaaksi, se nopeuttaa prosessia entisestään vieläkin suuremmalla roskia keräävällä alallaan ja uusilla innovaatioillaan.
”ME VOIMME TEHDÄ tämän, jos teemme järjestelmästä hieman isomman ja meillä on kymmenen sellaista keräämässä roskaa.”
Ocean Cleanup on voittoa tavoittelematon järjestö, ja se on rahoittanut toimintaansa muun muassa myymällä merestä keräämästään jätteestä kierrätettyjä aurinkolaseja. Lisätietoja tästä ja muista Ocean Cleanupin hankkeista voit lukea järjestön kotisivuilta.
Teksti: Tekniikan Maailma, Kuvat Ocean Cleanup
Toimitti: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Saab‑tehtaan suomalainen aalto – 1970‑luvun teollinen siirtolaisuus

Saab‑tehtaan suomalainen aalto on selkeä ja vaikuttava artikkeli 1970‑luvun suuresta suomalaisesta siirtolaisuudesta Ruotsiin. Teksti avaa, miten tuhannet suomalaiset lähtivät Trollhättanin ja Göteborgin teollisuusvyöhykkeelle rakentamaan Ruotsin autoteollisuuden menestystä — ja samalla omaa tulevaisuuttaan.

Tien päällä eläneet – kulkurien unohtunut Suomi

Suomen maaseudulla eli vielä 1900‑luvun puoliväliin saakka joukko ihmisiä, joiden elämä kulki teiden, metsien ja kylien hengessä. Heitä kutsuttiin kulkureiksi – ei pahansuovasti, vaan kuvaamaan ihmisiä, joiden koti oli siellä missä pimeä kohtasi kulkijan. Kulkuri ei ollut rikollinen eikä vaeltelija vailla tarkoitusta. Hän oli osa maaseudun arkea, osa kylien historiaa, osa sitä hiljaista historiaa, joka ei päätynyt kirjoihin mutta jäi ihmisten mieliin.

Artikkeli: “Tässä auttoi Herra – Olli Seppäsen kertomuksia sota-ajan ihmeistä”

Suomen sotahistoria on täynnä kovia taisteluita, raskaita menetyksiä ja kylmää selviytymistä. Mutta sen rinnalla kulkee toinen tarina – kertomus hetkistä, joissa tapahtui jotakin, mitä ei voi selittää pelkällä taktiikalla, säätilalla tai sotilaallisella onnella. Lentäjä ja luennoitsija Olli Seppänen on koonnut näitä muistoja ohjelmassaan “Tässä auttoi Herra”, jossa hän kuvaa tilanteita, joissa Jumalan suojelus tuntui koskettavan rintamaa.

Högfors – Ruukin varjoissa syntynyt teollisuuden valtakunta

Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.