Suomen sotahistoriaa tarkastellaan usein suurten kansainvälisten sotien näkökulmasta, mutta myös valtakunnan sisäiset valtataistelut ovat jättäneet jälkensä maamme historiaan. Yksi merkittävimmistä oli vuosien 1596-1597 Nuijasota, joka oli paljon enemmän kuin pelkkä talonpoikaiskapina. Se oli osa Ruotsin valtakunnan ylimmän johdon kamppailua vallasta.
Suomen metsäteollisuuden kasvu perustui pitkälti metsien, jokien ja niitä pitkin kulkeneiden tukkimiesten työhön. Ennen metsäteitä ja raskaita kuljetuskalustoja puut saatiin sahoille ja tehtaille uittamalla. Talven aikana kaadetut tukit vedettiin keväällä jokivarsille odottamaan jäiden lähtöä ja tulvavesiä.
Nykyään matkalle lähteminen on helppoa. Junalippu tai lentomatka on muutaman painalluksen päässä, ja matka Helsingistä Ouluun taittuu muutamassa tunnissa. Vielä 1800-luvulla matkustaminen Suomessa oli kuitenkin hidasta, kallista ja usein jopa vaarallista. Silti ihmiset liikkuivat enemmän kuin usein kuvitellaan. Virkamiehet, kauppiaat, opiskelijat, papit ja varakkaat matkailijat kulkivat pitkiäkin matkoja hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junilla.
Hiljainen historia, josta ei lehdet kerro
Suomen historiaa kerrotaan usein sankaritarinoina: sisusta, selviytymisestä ja yhtenäisyydestä.
Mutta tämän tarinan alla kulkee toisenlainen kertomus — sellainen, joka ei päätynyt koulukirjoihin eikä ylittänyt uutiskynnystä.
Se on kertomus köyhyydestä, häpeästä ja nöyryydestä, jotka muovasivat suomalaisen arjen sukupolvien ajan ja joiden jäljet näkyvät edelleen.
Tämä artikkeli seuraa ilmiöitä nälkävuosista nykypäivään, ja näyttää, miten Suomi on palaamassa samoihin teemoihin, joista se aikanaan nousi.Suomen köyhyyden, häpeän ja nöyryyden pitkä kaari on pysynyt poissa julkisesta keskustelusta. Lehdissä siitä ei ole juuri puhuttu, vaikka ilmiö on ollut läsnä sukupolvien ajan.
Pääset lukemaan sen alla olevasta painikkeesta.
Saab‑tehtaan suomalainen aalto on selkeä ja vaikuttava artikkeli 1970‑luvun suuresta suomalaisesta siirtolaisuudesta Ruotsiin. Teksti avaa, miten tuhannet suomalaiset lähtivät Trollhättanin ja Göteborgin teollisuusvyöhykkeelle rakentamaan Ruotsin autoteollisuuden menestystä — ja samalla omaa tulevaisuuttaan.
Suomen maaseudulla eli vielä 1900‑luvun puoliväliin saakka joukko ihmisiä, joiden elämä kulki teiden, metsien ja kylien hengessä. Heitä kutsuttiin kulkureiksi – ei pahansuovasti, vaan kuvaamaan ihmisiä, joiden koti oli siellä missä pimeä kohtasi kulkijan. Kulkuri ei ollut rikollinen eikä vaeltelija vailla tarkoitusta. Hän oli osa maaseudun arkea, osa kylien historiaa, osa sitä hiljaista historiaa, joka ei päätynyt kirjoihin mutta jäi ihmisten mieliin.
Suomen sotahistoria on täynnä kovia taisteluita, raskaita menetyksiä ja kylmää selviytymistä. Mutta sen rinnalla kulkee toinen tarina – kertomus hetkistä, joissa tapahtui jotakin, mitä ei voi selittää pelkällä taktiikalla, säätilalla tai sotilaallisella onnella. Lentäjä ja luennoitsija Olli Seppänen on koonnut näitä muistoja ohjelmassaan “Tässä auttoi Herra”, jossa hän kuvaa tilanteita, joissa Jumalan suojelus tuntui koskettavan rintamaa.
Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.
Suomalaisen lehdistön historia alkaa vuodesta 1775, kun Anders Lizelius julkaisi Suomenkieliset Tieto-Sanomat. Lehden teko oli pieni, rohkea ja kunnianhimoinen yritys: tuoda tietoa kansalle suomen kielellä aikana, jolloin hallinnon ja sivistyksen kieli oli ruotsi.
20.1.1942 tehtiin historian järkyttävimpiin kuuluva päätös Wannseen kartanossa, noin 25 km Berliinin lounaispuolella. Kokouksessa päätettiin 11 miljoonan juutalaisen systemaattisesta tuhoamisesta kuolemanleireillä. Kokousta johti Adolf Eichmann, ja häntä avusti Reinhard Heydrich. Juutalaiset oli tuolloin koottu gettoihin ja keskitysleireille.
Kenttälehden kalentereja vuodelle 2025 myynnissä. A4 kokoisena. Hinta on 24,90 EUR+postikulut
Tilaamalla Hostaanin nettisivupalvelut tilauslinkkimme kautta, tuet Suomen Kenttälehden toimintaa.
