MT-gallup: Alle puolet suomalaisista pelkää Venäjän vastatoimia

Suomen odotetaan hakevan Nato-jäsenyyttä jo ensi viikolla, Venäjä uhkaa vastatoimilla. Miesten ja naisten suhtautuminen poikkeaa suuresti.
Suomen odotetaan jättävän Nato-jäsenyyshakemuksen lähiaikoina, mahdollisesti jo ensi viikolla. Venäjä on uhannut vastatoimilla, jos Suomi hakee jäsenyyttä.
Suomalaisten mahdollisia vastatoimia kohtaan tuntema uhka vaihtelee selvimmin sukupuolen mukaan, ilmenee huhti-toukokuun vaihteen molemmin puolin toteutetusta MT-gallupista.
Mielipidemittauksessa 1 054:tä 18–79-vuotiaalta suomalaiselta kysyttiin ”Pelottavatko Venäjän vastatoimet sinua, jos Suomi päättää hakea liittymistä Natoon?
Enemmistö vastaajista eli 46 prosenttia ilmoitti, että ei ylipäätään pelkää Venäjän Suomeen mahdollisesti kohdistamia vastatoimia. Hieman vähemmän eli 44 prosenttia kertoi tuntevansa pelkoa ja noin yhdeksän prosenttia ei osannut tai halunnut vastata.
Alle puolet suomalaisista ilmoitti pelkäävänsä vastatoimia.
Sukupuoli muodostaa selvimmän jakolinjan suhtautumisessa Venäjän vastatoimiin. Kyselyyn vastanneista naisista enemmistö eli 60 prosenttia ilmoitti pelkäävänsä Venäjän reaktiota Suomeen Nato-jäsenyyteen.
Miesten keskuudessa huoli on merkittävästi pienempi, vain joka kolmas miespuolinen vastaaja ilmaisi tuntevansa pelkoa Suomeen kohdistuvista mahdollisista vastatoimista.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna vähiten uhkaa koettiin alle 30-vuotiaiden parissa, kun taas 50–64-vuotiaiden keskuudessa huoli oli suurin. Vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä pelko väheni.
Koulutuksen ja vastatoimia vastaan tunnetun pelon välillä vallitsi suoraviivainen yhteys. Mitä koulutetumpi vastaaja oli, sitä vähäisemmiksi arvioitiin Venäjän Suomea kohtaan osoittama uhka.
Puoluekannatuksen mukaan arvioituna vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa vastatoimia kohtaan tunnettiin huolta, vähiten puolestaan olivat huolissaan kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan sekä vihreiden äänestäjät.
Kristillisdemokraattien kohdalla uhkaa pidetiin myös suurena, mutta vastaajien vähäisen määrän vuoksi tuloksen yleistettävyys on tilastollisesti heikko.
Pääkaupunkiseudulla Nato-jäsenyyden seurauksia kohtaan tunnetaan suurempaa pelkoa kuin muualla Suomessa. Ammattiryhmien sisällä johtavassa asemassa olevat sekä yrittäjät ja maanviljelijät kokevat uhkan pienimmäksi, kotiäidit- tai isät erottuivat huolijanan toisessa päässä.
MT:n gallupin toteutti Kantar TNS Agri. Kyselyyn vastasi 29.4.–4.5 välisenä aikana 1 054 vastaajaa. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaan.

Uutisoi maaseudun tulevaisuus.

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Rahulan kahakka 1789 – Savon metsien varjossa käyty unohdettu taistelu

Kesä 1789 oli Savossa levoton. Kustaan sodan rintamat aaltoilivat edestakaisin, ja metsien kätköissä liikkui hermostuneita partioita, jotka tiesivät, että jokainen mutka kapealla metsätiellä saattoi tuoda vihollisen silmien eteen. Yksi näistä kohtaamisista johti Ristiinan Rahulan kylän liepeillä pieneen mutta kiivaaseen kahakkaan, joka kuvastaa sodan todellista luonnetta paremmin kuin yksikään suuri taistelu.

Kela, kunnat ja valtio – miten Suomi päätyi nykyiseen sosiaaliturvan työnjakoon?

Viime päivinä on käyty julkisuudessa keskustelua kelan toiminnasta ja siksi halusin pureutua tähän asiaan tarkastelemalla hieman kelan toimintaa mikä se on millainen se on ollut. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä näyttää ulospäin selkeältä: Kela maksaa etuudet, kunnat hoitavat palvelut ja valtio ohjaa kokonaisuutta. Todellisuudessa tämä työnjako on vuosikymmenten aikana syntynyt kompromissi, joka ei ole aina ollut looginen eikä yksinkertainen. Jotta nykyinen järjestelmä ymmärretään, on palattava 1930‑luvulle ja 1990‑luvun lamaan – kahteen hetkeen, jotka muovasivat suomalaisen sosiaaliturvan perustukset.

Suomalaiset Napoleonin sodissa – sotilaita kahden keisarin välissä

Kun Eurooppa syttyi liekkeihin Napoleonin sotien myötä, suomalaiset sotilaat joutuivat keskelle suurvaltojen välienselvittelyä tavalla, joka tuntuu lähes uskomattomalta. Vain muutamassa vuodessa he taistelivat sekä Napoleonin liittolaisia että hänen vihollisiaan vastaan – ilman että he itse olivat koskaan valinneet puolta. Suomen kohtalo määräytyi tuolloin Ruotsin ja Venäjän tahtojen mukaan, ja sotilaat seurasivat valtakuntaa, jonka alamaisia he olivat.