Saimaan kanava on avoinna liikenteelle, mutta laivoja siellä ei tällä hetkellä kulje. Kuva: Väylä

Vjatseslav Molotov

Hän oli Neuvostoliittolainen poliitikko, diplomaatti sekä ennenkaikkea bolsheviikki sekä Neuvostoliiton poliittinen johtohahmo, joka toimi pääministerin virassaan vuosina 1930-1941.
Hän oli uskollinen Josef Stalinille jopa hänen kuoleman jälkeenkin ja yritti puhdistaa johtajansa mainetta kauheuksilta, joita Stalin sotavuosina teki. Molotovilla oli oma lehmä ojassa, koska hän oli itsekin sekaantunut noihin Stalinin ajan kauheuksiin. Puhuttiin suurista kauheuksista, joissa Molotov allekirjoitti 373 luetteloa henkilöitä kuolemaan.
Molotov tuli tunnetuksi sopimuksesta Saksan ja Neuvostoliiton tekemästä hyökkäämättömyyssopimuksesta nimeltä Molotov-Ribbentrop sopimus. Hän säilytti asemansa vuoteen 1949, jonka jälkeen hän menetti ulkoministerin asemansa Stalinin silmissä ja seuraajaksi nousi Andrei Vyshinski.
Vjatseslav Molotov nimettiin uudelleen ulkoministeriksi Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953. Molotov vastusti kuolemaansa asti Stalinia kritisoivia aina vuoteen 1986, jolloin hän kuoli.
Molotov oli syntynyt Kukarkan kylässä. Hänen oikea nimensä oli Vjatseslav Skryabi. Skryabi otti salanimen Molotov vuonna 1906. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväen puolueeseen, jota johti Vladimir Lenin. Puoluetoimintansa tähden hänet pidätettiin sekä karkoitettiin Irkutskiin Itä-siperiaan. Sieltä hän kuitenkin pakeni ja palasi takaisin pääkaupunkiin. Hänestä tuli sotilaallisen vallankumouksellisen komitean jäsen. Molotov suunnitteli lokakuun vallankumouksen sekä sen seurauksena bolshevikit nousi valtaan.
Molotovilla oli jossakin vaiheessa myös Leninin kanssa sukset ristissä. Lenin ei voinut sietää Molotovin tyhmää käytöstä sekä byrokratiaansa.
Molotovin mukaan Neuvostoliitto oli pysyvässä ja välittömässä hyökkäysvaarassa. Hänen mukaansa teollisuutta tuli lisätä, joka aiheutti kiistaa henkilöiden välille luullen, että se aiheuttaisi taloudellista häiriötä. Molotov nousi kuitenkin Neuvostoliiton johtoon. Hän nousi hallituksen päämieheksi, ja sitä kautta hän valvoi nopean teollistumisen viisivuotis suunnitelman täytäntöönpanoa.
Molotovin alaisuudessa tehtiin suuria harppauksia maatalous ja teknologiateollisuuden käyttöönotossa. Saksalaiset alkoivat ostamaan ammuksia Neuvostoliitolta sekä viimekädessä aseteollisuus yhdessä Yhdysvaltojen sekä Britannian avun kanssa auttoi Neuvostoliittoa voittamaan toisen maailman sodan.
Maataloustuotanto myös kärsi johtuen viljan viennistä maasta poissa, joilla maksettiin teollistumista. Pakkotyön ankarat olosuhteet tappoi n. 11 miljoonaa ihmistä Neuvostoliitossa.
Molotov kuvaili rooliaan 1930-luvun puhdistuksissa väittäen, että puhdistusten ylikuormituksesta huolimatta ne olivat välttämättömiä Neuvostoliiton tappion välttämiseksi toisessa maailmansodassa.
“Sosialismi vaatii valtavia ponnistuksia. Ja se sisältää uhrauksia. Prosessissa tehtiin virheitä. Mutta olisimme voineet kärsiä suurempia tappioita sodassa – ehkä jopa tappion – jos johto olisi horjunut ja sallinut sisäiset erimielisyydet, kuten halkeamia kalliossa. Jos johtajuus olisi hajonnut 1930 -luvulla, olisimme olleet erittäin kriittisessä tilanteessa, monta kertaa kriittisemmässä kuin todellisuudessa osoittautui. Kannan vastuun tästä sortopolitiikasta ja pidän sitä oikeana. Myönnettäköön, että olen aina sanonut, että vakavia virheitä ja ylilyöntejä on tehty, mutta politiikka oli kaiken kaikkiaan oikeaa.” (lähde: wikipedia)
Molotov-cocktail on suomalaisten talvisodan aikana keksimä termi, joka on yleisnimi, jota käytettiin erilaisista improvisoiduista sytytysaseista. [3] Talvisodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimat käyttivät laajasti sytyttimiä ja rypälepommeja suomalaisia siviilejä, joukkoja ja linnoituksia vastaan. Kun Molotov väitti radiolähetyksissä, että he eivät pommittaneet vaan toimittivat ruokaa nälkää näkeville suomalaisille, suomalaiset alkoivat kutsua ilmapommeja Molotovin leipäkoreiksi.
Vuoden 1989 lopulla Mihail Gorbatsov tuomitsi Molotov-Ribbentrop sopimuksen.
Lähteenä käytetty Wikipediaa.
Toimitti: Tuula Huovinen
Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Hiljaisen viikon sanoma

Mikäpä sen parempi, kuin puhua hieman alkavan viikon kunniaksi, hiljaisen viikon sanomaa. Hiljainen viikko kuuluu kristillisen kirkon piiriin, joka on ikivanha tapa.

Karl Gustaf Emil Mannerheim

Karl Gustaf Mannerheim oli suomalainen sotilas ja valtiomies, joka oli merkittävä hahmo Suomen
itsenäistymisen ja jatkosodan aikana.