Kuolemanjärvi osa Kannasta
Kuolemanjärven varhaishistoria
Alueen varhaishistoriaan kuuluvat muinaiset suomalais-ugrilaiset heimot, jotka asuivat Karjalankannaksella jo ennen historiallista aikaa. Arkeologiset löydöt osoittavat, että alueella on ollut asutusta ainakin 2000 vuoden ajan.
Keskiajalla alue kuului Novgorodin tasavaltaan, joka hallitsi suurta osaa nykyisestä Luoteis-Venäjästä ja Karjalasta. Novgorodin vaikutus näkyy alueen kulttuurissa ja paikannimissä. Myöhemmin alue joutui osaksi Ruotsin valtakuntaa osana Pähkinäsaaren rauhaa vuonna 1323.
Karjalankannas oli strategisesti tärkeä alue Ruotsin ja Venäjän välillä. Alueen hallinnasta käytiin useita sotia, ja se vaihtoi omistajaa useaan otteeseen. Suuri Pohjan sota (1700–1721) päättyi Uudenkaupungin rauhaan, jonka seurauksena alue siirtyi Venäjälle. Venäjän keisarikunta kehitti aluetta sotilaallisesti ja alueelle alkoi muuttaa venäläisiä uudisasukkaita.
Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 Karjalankannas, mukaan lukien Kuolemajärvi, oli osa Suomea. Alueen kehitys jatkui, ja se oli tärkeää metsä- ja maatalousaluetta. Myös kalataloutta harjoitettiin. Talvisota (1939–1940) ja jatkosota (1941–1944) johtivat kuitenkin alueen menetykseen Neuvostoliitolle. Talvisodan aikana Kuolemajärvi oli taisteluiden näyttämönä. Se oli osa Mannerheiminlinjaa talvisodan aikana 1939-40. Sen evakko väestö asutettiin jatkosodan jälkeen Turun ympäristökuntiin.
Neuvostoliitto vaati alueita sisällissodan aikaan vuonna 1917 itselleen, jonka Suomen valtio torppasi. Samoin kävi myös vuonna 1937, mutta silloinkaan Neuvostoliitto ei onnistunut vaatimuksissaan.
Kuolemanjärven nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1559 kirkon kirjoissa.
Pitäjän nimen oletetaan usein virheellisesti liittyvän Mikael Agricolan kuolemaan. Agricola kuoli Kuolemajärven Kyrönniemessä 15. huhtikuuta 1557 palatessaan Moskovasta rauhanneuvotteluista. Järven ja paikkakunnan nimi juontaa kuitenkin varhaisemmilta ajoilta.
Alueella tehtiin kivi- ja rautakautisia esinelöydöksiä arkeologi Sakari Pälsin johdolla ennen toistamaailman sotaa.
Nykyisin Kuolemajärvi/Smolensk on osa Venäjän Leningradin aluetta. Alue on edelleen maaseutumaista ja harvaan asuttua. Monet suomalaiset haluaisivat vierailla alueella tutustumassa esi-isiensä kotiseutuihin ja paikalliseen historiaan, mutta tällähetkellä se ei ole mahdollista Ukrainan tilanteen vuoksi
Kuolemajärven historia on monimutkainen ja monivaiheinen, ja se kuvastaa laajemmin Karjalankannaksen koko alueen historiallisia tapahtumia ja kulttuurimuutoksia.
Itse Kuolemajärvi-nimestä on useita teorioita, mutta sen tarkkaa alkuperää ei ole täysin varmistettu. Nimi saattaisi viitata järven ominaisuuksiin tai tapahtumiin sen ympäristössä. Esimerkiksi järvi on voinut olla erityisen vaarallinen tai vaikeakulkuinen, mikä on saattanut johtaa siihen, että paikalliset antoivat sille nimen, joka viittaa kuolemaan tai vaarallisuuteen. Sanotaan, että Järvi vaatii joka vuosi yhden kuoleman tapauksen. Historialliset tapahtumat voivat olla myös syy nimen taustalla kuten taisteluista tai onnettomuuksista, joissa on ollut paljon uhreja. Kuolemajärvi on voinut saada nimensä esimerkiksi taistelupaikkana, jossa monet menettivät henkensä.
Niin tai näin nimi on kuitenkin säilynyt vuosisatojen ajan ja tarjoaa mielenkiintoisen ikkunan alueen menneisyyteen.
Lähteet: Wikipedia, Kuolemanjärvisäätiö.
Kuva: Kuvituskuva
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
