Tikkakosken mannekiini
Tikkakosken mannekiini sanonnan keksi huumorintajustaan tunnettu alikersantti Viljam Pylkäs.
Sanonta viittaa taitavaan konepistooli ampujaan. Toki se mielestäni viittaa myös senajan huumoriin, joka oli aivan toista luokkaa kuin tänä päivänä.
Oy Tikkakoski Ab valmisti suomi konepistoolia vuosina 1931-1953 kaikenkaikkiaan 80 000 kpl.
Lahti suunnitteli tämän kuuluisan aseen Saksalaisen Bergmann MP-18 konepistoolin pohjalta.
Valmistus Lisenssit tämä massasulku toiminen konepistooli sai Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä. Ase oli kevyt, tehokkaampi ja varmempi, kuin edeltäjänsä. Ase ei ollut paras ryhmä-aseena. Ase toimi parhaiten taitavien ja taistelu tilanteissa itsenäisesti toimivien miesten käytössä.
Suomen rinnalla taistellut Saksa tilasi kaiken kaikkiaan 3000kpl oman armeijansa käyttöön Suomi konepistoolia.
Vakoilijoitakin tällä aseella oli. Vilho Pentikäinen, joka oli suomalainen upseeri toimitti mm. suomi konepistooli aseen piirrokset Neuvostoliittoon.
Kun maa alkoi polttamaan Pentikäisen jalkojen alla. Mies loikkasi Neuvostoliittoon, jossa hän loi vielä menestyksekkään sotilas-ja tiedustelu-uran. Neuvostoliittoon miehen jäljet päättyvätkin.
Neuvostoliitto alkoi valmistamaan sotien aikana PPSH-41 konepistoolia, josta sanotaan, että tuo malli olisi suomi konepistoolin kopio. Neuvostoliitto valmisti 5 miljoonaa PPSH-41 mallia.
Malli oli vain yksinkertaisempi, kuin Suomi konepistooli, mutta ulkonäöllisesti samantyylinen. Lempinimi oli Babasha.
Suomen armeija käytti suomi konepistoolia aina tuonne 1990-luvulle saakka.
Tikkakosken mannekiini käsitettä ei tunnettu yleisesti jatkosodan aikana, vaan se vakinaistui 1954 Väinö Linnan teoksen Tuntematon sotilas teoksen myötä.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
