Susi jolkotteli auton vieressä Sauvossa vuonna 2016.
Susimaakunnissa turhauduttiin poikkeuslupien täytäntöönpanokieltoon – “Suden oikeus peittosi kymmenien tuhansien ihmisten oikeudet”
“Nyt olisi ollut tärkeää päästä alkuun. Tässä olisi ollut kyse nimenomaan kannanhoidosta. Jos koko valtakunnassa ammuttaisiin 20 sutta, niin se olisi susikannalle merkityksetöntä”, luonnehtii alueelleen poikkeuslupaa hakenut somerolainen Antti Hiltunen.
Turun, Vaasan ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeudet kielsivät poikkeuslupien täytäntöönpanon muutamaa päivää ennen lupien voimaantuloa.
Metsästyksen piti tapahtua 1.–15. helmikuuta. Poikkeusluvista valittivat luonnonsuojeluyhdistykset. Hallinto-oikeudet käsittelevät valitukset omalla aikataulullaan.
“Tuntuu, että nyt on tarkoitus absoluuttisesti estää susien metsästys”, Hiltunen tulkitsee.
Hän kyseenalaistaa sen, että valitusoikeus on annettu luonnonsuojelujärjestöille.
“Heitä ei voi pitää kovin paikallisina asiantuntijoina, kun valitus tehdään sadan kilometrin päästä.”
“Suden oikeus peittosi nyt kymmenien tuhansien ihmisten oikeudet”, Hiltunen summaa tilanteen.
Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaa Olavi Pääkköstä harmittaa susien aiheuttamien ongelmien vähättely.
“Vielä kun väitetään, etteivät sudet ole tehneet vahinkoja… Viime vuonna sudet tappoivat 22 lammasta. Koiria on mennyt Saunajärven lauman alueella viime vuonna viisi. Lisäksi paria koiraa on raadeltu.”
“Yksikin isäntä sanoi, että kun pimeällä lähtee navetalle, niin pitää monta kertaa taakse vilkaista. Pari sutta on tullut katsomaan lapsia, jotka odottavat koulukyytiä”, Pääkkönen konkretisoi.
Sekin alueilla oudoksuttaa, ettei ministeriön päätöksillä tunnu olevan merkitystä.
“Pikku porukka kävelee valtiovallan yli”, Pääkkönen viittaa luonnonsuojeluyhdistyksiin.
Somerolla harmittavat lisäksi isotöiset valmistelut, jotka ainakin osin valuivat hukkaan.
“Lupa ulottui neljän riistanhoitoyhdistyksen alueelle, mistä piti nopealla aikataululla hankkia vuokrasopimukset ja koota metsästysporukat”, Someron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Nyström kuvailee.
Jo luvanhaku on työlästä. Perustelut on esitettävä tarkasti.
Vahinkoperusteisen metsästysluvankaan hakeminen ei ratkaise ongelmaa.
“Sutta täytyy ensin karkottaa useampia kertoja, ennen kuin sille saadaan poistolupa.”
Aiheesta kirjoitti maaseudun tulevaisuus
Toimitti: Tuula Huovinen
