Puolan Presidentti Andrzej Duda.

Kuiskaaja: Talvisota hiipi itäisen Lapin rajalle pienin liikkein – “paikalle saapui kaksi venäläisupseeria ja saman verran sotamiehiä yllään pitkät turkit ja pistoolit näkyvillä”

Kuiskaajan palstalla käsitellään talvisodan alkuhetkiä Sallan ja Kemijärven suunnilla. Rajan pinnassa tähystäneet suomalaiset partiot panivat merkille, ettei rajan takana enää välitetty salailla tekemisiä.
SYKSYLLÄ 1939 itäisessä Lapissa yritettiin elää mahdollisimman normaaliin tapaan. Paliskuntien kokouksissa suunniteltiin poroerotusten järjestämisiä, Kemijärven kunnanvaltuustossa annettiin lausunto Jäämeren rautatien linjaamisesta, Sallan huoltolautakunnassa käsiteltiin 32 äitiysavustushakemusta ja seurakuntien ilmoituksissa mainittiin rippikoulujen alkamispäiviä.
Käänteenä huolestuttavaan suuntaan pidettiin ylimääräisten harjoitusten eli käytännössä liikekannallepanon aloittamista 9. lokakuuta 1939. Itäisen Lapin miehiä kutsuttiin Sallan perustettuun harjoituskeskukseen. Samaan aikaan lisättiin itärajan pinnassa liikkuneiden partioiden määrää.
Rajakylissä itärajan takaa kuultiin räjähdyksiä ja muuta meteliä. Sotilastiedustelu tiesi niiden johtuvan Kantalahti-valtakunnanrajan välisen maantien rakentamisesta. Yli- ja Alakurtilla väki uumoili, että “tien kanssa sieltä tullaan”.
Kriisiaika hiipi pienin liikkein itäisen Lapin asukkaiden arkeen. Sallan kirkonkylällä marttojen ompeluillat saivat uuden suunnan, kun kunta myönsi marttayhdistykselle 1 000 markan avustuksen hankkia tarpeita käsineiden ja sukkien kutomiseen ylimääräisissä harjoituksissa oleville miehille.
Kemijärvellä lotat järjestelivät vaate- ja muun tavaran keräystä, maaherra Kaarlo Hillilä ja sallalainen kauppias Mikko Kantola lahjoittivat kumpikin 20 punttia tupakkaa Sallan harjoituskeskuksen miehille sekä sallalainen Toivo Salla tuhat kiloa heiniä harjoituskeskuksen hevosille.
Kemijärven karjantarkastusyhdistyksen kokouksen päätteeksi oli tarkoitus järjestää Pellervon 40-vuotisjuhla, mutta sen pitäminen siirrettiin “vastaisuudessa pidettäväksi vallitsevan tilanteen vuoksi”.
Rajan läheisyydessä suomalaispartiot kirjasivat havaintoja likellä rajalinjaa liikkuneista venäläisten rajapartioista. Kerran kävi venäläispartio koira mukanaan puolisen metriä Suomen puolella.
Itäisessä Lapissa elohopea laski lokakuun ensimmäisinä päivinä 10–15 asteen lukemiin. Lunta tuprutti rekikelien verran. Järvet ja joet jäätyivät nopeasti petollisen ohueen jäähän. Sallassa loka-marraskuun vaihde oli erityisen murheellinen, sillä runsaan viikon aikana hukkuivat 30-vuotias perheellinen mies, 15-vuotias tyttö ja 14-vuotias poika.
Tuntsajoella, lähellä Neuvostoliiton rajaa, pauhasi Liekaköngäs jäistä vapaana. 3.marraskuuta noin parisataa metriä ylävirran puolella Saukkonivan kohdalla rajapartio laskeutui jokitörmältä jäälle. Yhtäkkiä jää petti yhden miehen alta. Partiokaverit kiskoivat hänet törmälle ja antoivat tekohengitystä, mutta tuloksetta.
Tammikuussa 1939 Sallan rajakomppaniassa palveluksensa aloittanut 25-vuotias rajavartiosotamies Hugo Kalervo Peussa siunattiin haudan lepoon Sallan kirkonkylän hautausmaahan 12.marraskuuta. Siunaustilaisuudessa seppelten laskun jälkeen vainajan muistolle puheen pitänyt komppanian päällikkö, kapteeni A.O. Väänäne n totesi Peussan olevan “ensimmäinen uhri, jonka tämä vakava aika on meidän miehistöstä vaatinut”.
Rajan pinnassa tähystäneet suomalaiset partiot panivat merkille, ettei rajan takana enää välitetty salailla tekemisiä. Miehistötulilta kohosi isoja savupatsaita ja telaketjut kolisivat, kun kalustoa ajettiin rajan pintaan.
Tilanne 23. marraskuuta oli Hanhivaarassa sijanneella rajaviranomaisten postinvaihtopaikalla aiempia aikoja kireämpi, kun paikalle saapui kaksi venäläisupseeria ja saman verran sotamiehiä yllään pitkät turkit ja pistoolit näkyvillä. Paljoa ei liene puhuttu, sillä tapaaminen kuitattiin sotapäiväkirjaan kahdella sanalla: “Ei kirjeenvaihtoa.”
Kolmea päivää myöhemmin jyrähtivät Mainilassa Neuvostoliiton lavastamat laukaukset. Aamuhämärissä 30.marrakuusta 1939 Neuvostoliitto aloitti hyökkäyssodan. Sallan suunnalla ensimmäiset panssarivaunut jalkaväkeä rinnallaan vyöryivät valtakunnanrajan yli. Perässä seurasi konearmeija tuhansine sotilaineen.
Iltapäivällä paloivat ensimmäiset rajakylät, Yli- ja Alakurtti.
Talvisota oli syttynyt.
Kuiskaaja on Erkki Hautalan pakinapalsta, jolla käsitellään Lapin historian kiinnostavia yksityiskohtia.
Uutisoi Kotilappi lehti
Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Ihanuuksien ihmemaa

Vaikka toisesta maailman sodasta on vierähtänyt jo useampi vuosikymmen ja Pariisin rauhansopimuksen myötä Suomi menetti osan Karjalaa Neuvostoliitolle 1947 sekä ne raskaat sotakorvaukset, joita Suomi joutui maksamaan itäiselle naapurimaalle.

Itäraja on kiinni ja pysyy.

Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan Suomen itäinen raja pysyy kiinni
11.2 asti. Kukaan ei kulje Suomesta Venäjälle eikä toisinpäin. Edes
turvapaikanhakijoille ei rajat avaudu.