Tunnistamatta jääneet vainajat haudataan Kaatuneiden muistopäivänä Lappeenrannassa järjestettävissä sankarihautajaisissa.

KOIVISTON SANKARIHAUTAUSMAA JATKUVAN ILKIVALLAN KOHTEENA

Venäläispropaganda jatkaa pyrkimyksiään kirjoittaa historiaa uusiksi – tällä kertaa uhrina on suomalaissotilaiden sankarihautausmaa.
Koivistossa eli nykyisessä Primorskissa sijaitsevat suomalaiset Talvisodassa ja Jatkosodassa kaatuneiden sankarihaudat nousivat ensimmäisen kerran suomalaislehtien otsikoihin helmikuussa 2020, kun vähän aikaisemmin kunnostetulle sankarihautausmaalle pystytetty muistomerkki sekä kaatuneiden nimilaatat tuhrittiin. Ilkivalta tuomittiin niin kansan kuin Suomen Koivisto-seuran taholta.
”Sankarivainajat ovat niin maallisen kunnian kuin maallisen rosvouksen yläpuolella. Yritykset loukata vainajien muistoa alentavat vain tekijänsä. Nuoret sankarivainajat antoivat henkensä puolestamme, jotta saisimme elää vapaassa, selväjärkisessä ja turvallisessa maassa. Koivistolaiset, kuten muutkin sankarivainajat ja veteraanit, taistelivat ihmisyyden puolesta”, totesi puheenjohtaja Eija Tuominen yhdistyksen tuolloin julkaisemassa tiedotteessa.
Nyt Koivistossa kuohuu jälleen. Paikallisten patrioottien julkisuudessa jo vuosien ajan käymä propagandakampanja muistomerkin laittomuudesta huipentui maaliskuun lopulla, jolloin Koivisto-seura sai järkytyksekseen kuulla, että suomalaisten sankarivainajien nimilaatat oli poistettu ja muistomerkin teksti peitetty.
”Emme edelleenkään tiedä, kuka tämän takana on, missä kyltit ovat tai ovatko ne enää edes ehjiä. Mutta se on lohtuna, että itse sankarivainajat ovat turvassa”, Tuominen huokaisee.
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

DCA-sopimuksesta

Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat 18. joulukuuta 2023 puolustusyhteistyösopimuksen (Defence Cooperation Agreement, DCA) Washington D.C:ssä.

Kosela

Kosela on Suomessa esiintyvä sukunimi, ja se on suomalaisilla varsin harvinainen. Vuonna 2023 miesten osuus tämän sukunimen kantajista oli 63 %. Sen lisäksi Kosela-nimellä oli yhteys myös paikannimeen Karjalassa ennen sotia.