Karl Gustaf Emil Mannerheim

Karl Gustaf Mannerheim oli suomalainen sotilas ja valtiomies, joka oli merkittävä hahmo Suomen itsenäistymisen ja jatkosodan aikana.
Hän toimi useissa armeijan ja hallituksen tehtävissä sekä oli Suomen presidentti vuosina 1944-1946.
Mannerheim oli koulutukseltaan sotilas ja palveli sekä Venäjän että itsenäisen Suomen armeijassa. Hän toimi muun muassa Venäjän keisarillisessa armeijassa ja oli mukana Venäjän-Japanin sodassa sekä ensimmäisessä maailmansodassa.
Mannerheimin johtajuus ja strateginen älykkyys ovat olleet kiitettäviä sekä sodan aikana että sen jälkeen. Hän oli keskeinen hahmo Suomen puolustuksessa jatkosodan aikana ja on arvostettu suomalaisissa historiankirjoissa.
Mannerheim kirjoitti kirjan, joka on myös yksi merkittävä teos suomalaisessa historiassa. Kirjassa hän kertoo omasta elämästään ja kokemuksistaan. Hänen kuolemansa vuonna 1951 oli suuri menetys Suomelle, ja häntä pidetään yhä yhtenä maan suurista sankareista ja valtiomiehistä.
Mannerheim oli syntynyt 4. kesäkuuta 1867 Helsingissä ja hänellä oli ruotsinkielinen tausta. Hän palasi Suomeen vuonna 1918. Mannerheim johti Suomen puolustusvoimia monissa vaikeissa tilanteissa, kuten talvisodassa Neuvostoliittoa vastaan.
Vuonna 1944 Mannerheim valittiin Suomen presidentiksi, ja hän toimi virassa aina vuoteen 1946 asti. Hänen aikanaan Suomi kävi vielä jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan, mutta sodan päätyttyä Mannerheim toimi merkittävänä hahmona Suomen jälleenrakentamisessa ja kansakunnan yhdistämisessä.
Mannerheimin merkitys suomalaiselle historialle ja identiteetille on suuri, ja häntä pidetään yhä yhtenä maan suurimmista sankareista ja arvostetuimpana johtajana. Hänen muistoaan vaalitaan edelleen Suomessa, ja hänen nimeään kantavia instituutioita ja patsaita löytyy eri puolelta maata.
Hänen vanhempansa olivat ruotsalainen Helsingin yliopiston professori Carl Robert Mannerheim ja venäläissyntyinen Hedvig Charlotta Helena von Julin. Mannerheimilla oli neljä sisarusta, ja hän oli perheensä nuorin lapsi.
Mannerheim meni naimisiin Anastasia Arapovan kanssa vuonna 1902, ja heillä oli kaksi tytärtä, Anastasie ja Sophie. Hänen vaimonsa kuoli tuberkuloosiin vuonna 1919, jonka jälkeen Mannerheim ei enää mennyt uudelleen naimisiin. Mannerheim oli tunnettu yksityisestä ja sulkeutuneesta luonteestaan, ja hän piti perhettään ja yksityiselämäänsä poissa julkisuudesta.
Mannerheimin suhde hänen tyttäriinsä oli läheinen, ja hän kirjoitti heille usein kirjeitä, joissa hän kertoi muun muassa omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Mannerheimin perhe-elämä oli hyvin perinteinen ja arvostettu, ja hänet tunnettiin isänä, joka oli rakastava ja huolehtiva lapsiaan kohtaan.
Vaikka Mannerheim vietti suurimman osan elämästään julkisen uran parissa, hänen perheensä oli hänelle aina tärkeä ja hän piti kiinni perhearvoistaan. Mannerheimin perheenjäseniä kunnioitettiin ja arvostettiin laajasti Suomessa. Hän kuoli 27. tammikuuta 1951 Sveitsissä.

Tuula Huovinen

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

  Venäjän ja Ukrainan suhteet

Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin tulevaisuus on edelleen epävarma ja monimutkainen. Ja vaikka Putin puhui tammikuussa rauhan neuvotteluista Ukrainan kanssa ja vaikka rauhanomaisen
ratkaisun mahdollisuudet ovat siltäosin olemassa, tilanne voi myös kehittyä edelleen vaikeammaksi.

Amerikan suomalaiset

Amerikka, tuo suurten unelmien maa, jossa ihminen voi rikastua ja saada satumaisen tulevaisuuden. From rags to riches ( ryysyistä rikkauksiin ) niinkuin Amerikkalaiset sanovat.

Käkisalmisäätiö tiedottaa

Käkisalmi-tunnustuspalkinto on perustettu vuonna 2015 suomalaisille yksityishenkilöille, yhteisöille tai järjestöille tunnustukseksi ansiokkaasta työstä käkisalmelaisuuden hyväksi.

Hiljaisen viikon sanoma

Mikäpä sen parempi, kuin puhua hieman alkavan viikon kunniaksi, hiljaisen viikon sanomaa. Hiljainen viikko kuuluu kristillisen kirkon piiriin, joka on ikivanha tapa.