Erakko nimeltä Klaus Backberg

Suomi on erakkojen luvattu maa, sillä onhan suomi maailman metsäisimpiä maita. Peräti 75 % käsittää pelkkää metsää Suomen kokonaispinta-alasta.
Erakot ovat usein yhteiskunnasta syrjäytyneitä, yksinäisyyttä sekä luontoa rakastavia. Tällaiset ihmiset ovat parhaimmillaan keskellä ei mitään.
Yksi Suomalaisista erakoista oli vuonna 1933 Helsingissä syntynyt Klaus Backberg. Vaikka Backberg oli syntynyt yhteiskunnan paremmistoon ja koulunsakin oli käynyt Helsingissä. Silti häntä veti pohjoinen Suomi ja erämaa niin paljon, että vietti siellä suurimman osan elämäänsä. Backberg suoritti ylioppilas tutkinnon Helsingin lyseosta vuonna 1952 josta jatko opiskeli teknilliseen korkeakouluun. Kiinnostus nuorella miehellä oli arkkitehtuuri ja maalaustaideopinnot.
Tämä Länsieuroopan maita taidekeskuksiin opintomielessä kierrellyt erakko osallistui myös Oulun torin suunnittelukilpailuun vuonna 1963, jonka hävisi Martti ja Marjatta Jaatiselle. Suunnittelukilpailun häviäminen otti senverran luonnolle, että Klaus Backberg poltti kaiken , mikä muistutti häntä siitä suunnittelukilpailusta.
Klaus Backbergillä oli veli nimeltään Erno. Jatkosodan aikana veljekset joutuivat sotalapsiksi Ruotsiin, kuten niin monet heidän aikalaisensa lapset.
Sotien jälkeen jo vuonna 1950 luvulla Backberg löysi tiensä lappiin, mutta vakinaisemmin hän siellä alkoi viettämään pidempiä aikoja 1970 luvulla.
Kultakurun kämppä tuli Backbergille tutuksi noiden vuosikymmenien ajalta. Kultakuru sijaitsee Enontekiön ja Inarin rajalla. Jopa kuolinvuotena vuonna 2015 Backberg asui kesällä kultakurussa. Niin paljon hän kuitenkin joutui antamaan periksi viimeisinä vuosinaan, että hän vietti talvet Helsingin asunnossa.
Klaus Backberg oli perheetön mies, joka valitsi elää vapaana erakkona elämänsä.
Lähde: Wikipedia
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Ihanuuksien ihmemaa

Vaikka toisesta maailman sodasta on vierähtänyt jo useampi vuosikymmen ja Pariisin rauhansopimuksen myötä Suomi menetti osan Karjalaa Neuvostoliitolle 1947 sekä ne raskaat sotakorvaukset, joita Suomi joutui maksamaan itäiselle naapurimaalle.

Itäraja on kiinni ja pysyy.

Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan Suomen itäinen raja pysyy kiinni
11.2 asti. Kukaan ei kulje Suomesta Venäjälle eikä toisinpäin. Edes
turvapaikanhakijoille ei rajat avaudu.