Alpo kirjasi almanakkaansa talvisodan paukkupakkaset ja oman kylän huolet

KUVA
Petri Vironen / Yle

TEKIJÄT
Yle.fi
Vilma Ruokoski
Simo Kurki

Olavi Kietäväisellä on hallussaan isoisoisosetänsä Alpo Luukkosen kirjoittamia kalentereita, joissa on yksityiskohtia talvisodan sääoloista sekä tapahtumista Puumalan Luukkolassa.

Talvisodan talvi tunnetaan historiallisen kylmänä ajanjaksona, jolloin kova pakkanen vallitsi taistelukentillä. Puumalan Luukkolassa asunut Alpo Luukkonen kirjasi kalenteriinsa säntillisesti tarkat säätiedot talvisodan ajalta. Hänen merkinnöissään pakkanen ei paukkunut läheskään joka päivä.

Pellervon kalenterissa vuodelta 1939 ja Maatalouskalenterissa vuodelta 1940 Luukkonen kuvailee ajanjakson tapahtumia lyhyillä lauseilla ja mustalla mustekynällä.

Torstai 30.11.1939: Pilvipoutaa kokopäivän. Hiljainen etelän luodetuuli. Lämpöä 1-1-1. Sota Neuvostovenäjän kanssa alkoi.

Kalenterit ovat nykyisin Alpo Luukkosen sukulaisella Olavi Kietäväisellä.

– Puhutaan talvisodan kovista pakkasista, mutta ainakaan ainakaan Puumalan kohdalla päiväkirjamerkinnät eivät poikkea kunnon talvista, Kietäväinen sanoo.

– Isoisoisosetäni Alpo Luukkonen tallensi säätietoja kolme kertaa päivässä joka päivä vuosien ajan. Alpo toimitti säätietoja eteenpäin ja myöhemmin hän on ilmeisesti alkanut harrastaa säätietojen keräämistä omaksi ilokseen.Ensimmäiset kalenterit ovat jo vuodelta 1906, Kietäväinen kertoo.

Säätietojen lisäksi kalentereissa on merkintöjä päivittäisistä tapahtumista ja tilikirjanpidosta. Luukkonen kirjasi sään kalenterisivuille ja tapahtumat erillisiin paikkoihin tai sivujen marginaaleihin. Tässä jutussa on koottu Luukkosen tekemiä merkintöjä yhdistellen havaintoja säästä ja maailman tapahtumista.

Kalentereista voi lukea pakkasten vaihdelleen suuresti esimerkiksi vuoden 1940 tammikuussa.

Keskiviikko 17.1.1940: Hiljainen luodetuuli. Kirkas ilma koko päivän aam. pakkassumua. Pak. 37-35-30.

– Kovimmillaan pakkasta on ollut lähes 40 astetta 17. tammikuuta. Kovat pakkasjaksot ovat kuitenkin olleet vain muutaman päivän mittaisia. Kovien pakkaspäivien välillä on ollut suojasäätä, Kietäväinen sanoo.

Sotatalven tapahtumia Luukkolassa

Alpo Luukkonen ei ollut talvisodalla rintamalla vaan seurasi tapahtumia Luukkolan kylällä Puumalassa. Yli 50-vuotias Luukkonen asui sadan metrin päässä koulusta, jossa hän työskenteli sivutoimisesti käsityön opettajana. Hän myös korjasi puimakoneita ja kuljetti ihmisiä kesäisin kirkolle.

Sunnuntai 3.12.1939: Kokopäivän pilvipoutaa. Hiljainen itätuuli. Pakkasta 2-2-3. Sotapakolaisia tuli koululle.

Perjantai 5.1.1940: Aamupäivän pilvipoutaa, iltasella satoi lunta. Kohtalainen etelätuuli pakkasta 9-8-12. Pommittivat Venäläiset lentokoneet Mikkeliä ensikerran.

Luukkonen ei osallistunut sotaan rintamalla, mutta osallistui helmikuussa 1940 ilmavalvontatehtäviin.

Tiistai 13.2.1940: Pilvipoutaa, toisinaan aurinkoa näkyi. Kohtalainen itätuuli. Pak. 20-15-20. Viime yönä esikerran Parkossa olin vahdissa.

Kietäväinen kertoo Luukkosen olleen körtti ja herännäinen, joka toimi pyhäkoulun opettajana.

– Mitä suurempi haaste, sen pontevammin hän kävi sitä vastaan, Kietäväinen sanoo.

Luukkonen suhtautui ennakkoluulottomasti kaikkeen uuteen ja käytti esimerkiksi pyhäkouluopetuksessa diakuvia muistuttavia heijastuskuvia.

Keskiviikko 13.3.1940: Väliin näkyi aurinko toisinaan pilvipoutaa. Hilj. itätuuuli. Pak. 15-10-9. Sota loppui kello 11 päivällä.

Eri alojen monitoimimies eli lähes 90-vuotiaaksi eikä vanhoilla päivilläänkään hukannut ennakkoluulottomuuttaan.

– Hänellä oli yksi kylän ensimmäisistä moottorikelkoista 1960-luvulla, Olavi Kietäväinen kertoo.

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Uusimmat artikkelit

Venäjä valmistautuu pitkittyneeseen sotaa natoa vastaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin on päättänyt asettaa entisen taloudellisen avustajansa Andrei Belousovin puolustusministeriön johtoon valmistautuakseen pitkittyneeseen sotaan Ukrainaa vastaan ja mahdolliseen vastakkainasetteluun Naton kanssa, Institute for the Study of War (ISW) kirjoittaa tuoreessa raportissaan.

Antrea

Karjalan kannaksen menetys oli raskas isku Suomelle ja
toisen maailman sodasta on aikaa jo kulunut ja sodan äänet vaienneet
Suomi on jatkanut suhteiden kehittämistä Venäjään ja pyrkinyt edistämään rauhaa ja vakautta alueella.

Venäjän ja Ukrainan suhteet

Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin tulevaisuus on edelleen epävarma ja monimutkainen. Ja vaikka Putin puhui tammikuussa rauhan neuvotteluista Ukrainan kanssa ja vaikka rauhanomaisen
ratkaisun mahdollisuudet ovat siltäosin olemassa, tilanne voi myös kehittyä edelleen vaikeammaksi.

Amerikan suomalaiset

Amerikka, tuo suurten unelmien maa, jossa ihminen voi rikastua ja saada satumaisen tulevaisuuden. From rags to riches ( ryysyistä rikkauksiin ) niinkuin Amerikkalaiset sanovat.

Käkisalmisäätiö tiedottaa

Käkisalmi-tunnustuspalkinto on perustettu vuonna 2015 suomalaisille yksityishenkilöille, yhteisöille tai järjestöille tunnustukseksi ansiokkaasta työstä käkisalmelaisuuden hyväksi.