Antrea

Karjalan kannaksen menetys oli raskas isku Suomelle ja toisen maailman sodasta on aikaa jo kulunut ja sodan äänet vaienneet Suomi on jatkanut suhteiden kehittämistä Venäjään ja pyrkinyt edistämään rauhaa ja vakautta alueella.
Karjalan kannas on edelleen tärkeä osa suomalaista identiteettiä ja historiaa, ja monet suomalaiset ovat vierailleet alueella tutustumassa menetettyyn kotiseutuunsa.
Neuvostoliiton ja Suomen solmittua Moskovan välirauhansopimuksen vuonna 1940 Neuvostoliitto vaati Suomelta alueluovutuksia, ja tämän seurauksena Suomi joutui luovuttamaan osia Karjalasta ja muista alueista Neuvostoliitolle.
Antrea oli Karjalan kannaksen itäosassa sijainnut kylä ja myöhemmin kaupunki. Se oli historiallisesti suomenkielinen alue, ja siellä asui ennen toista maailmansotaa sekä suomalaisia että karjalaisia. Antrea oli merkittävä kulttuurikeskus ja sillä oli oma suomalainen koululaitos sekä lukuisia muita instituutioita ennen alueen menetystä Neuvostoliitolle.
Toisen maailmansodan jälkeen Antrean alue liitettiin Neuvostoliiton Karjalan alueeseen, ja monet alueen suomalaisista asukkaista joutuivat siirtymään Suomen puolelle. Antrean menetys oli osa laajempaa alueluovutusta, joka oli osa Neuvostoliiton ja Suomen välisen rauhansopimuksen ehtoja. Tämä tapahtuma vaikutti syvästi suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, ja se on edelleen merkittävä osa Suomen historiaa.
Karjalan kannas sijaitsee Itä-Suomessa ja se ulottuu Laatokan järvestä itään kohti Venäjän rajaa. Alueella on ollut merkittävää historiallista ja kulttuurista merkitystä Suomelle, erityisesti sen menetyksen jälkeen toisen maailmansodan jälkeen.
Monet suomalaiset ovat säilyttäneet yhteyden Karjalan kannaksen perinteisiin ja muistavat edelleen menetetyn alueen ja siellä asuneiden ihmisten perinteen.
Karjalan kannas ei ollut pelkästään sotilaallisesti merkittävä alue, vaan se oli myös taloudellisesti ja kulttuurisesti tärkeä osa Suomea ennen sen menetystä Neuvostoliitolle. Alueella oli viljavaa maata, ja se oli merkittävä maatalouden ja metsätalouden alue. Lisäksi siellä oli teollisuutta, erityisesti puunjalostusteollisuutta ja muita teollisuudenaloja.
Karjalan kannaksen kulttuuriperinnöstä voidaan sanoa, että se sisälsi perinteisiä karjalaisia tapoja, ruokaa, musiikkia ja tanssia. Alueen kirkot, kylät ja muut historialliset kohteet olivat osa Suomen kulttuuriperintöä, ja niiden menetys oli suuri menetys koko Suomelle.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Suomen pisin konsertti

Maailman pisimmän konsertin onnistui toteuttamaan sveitsiläinen yhtye “Borgesia” vuonna 2015. Konsertti kesti peräti 432 tuntia, eli 18 päivää, ja se järjestettiin sveitsiläisessä kulttuurikeskuksessa nimeltään Dampfzentrale.

Historian kirjoitusta SOS merkistä

“SOS” on tunnettu hätämerkki, joka on käytössä kansainvälisesti. Tämä merkki ei alun perin tarkoittanut mitään tiettyä sanojen lyhennettä, mutta se on helppo muistaa ja lähettää Morse-koodissa.

Historian kirjoitusta jatko-ja talvisodasta

Savolaispoika Schadewitz on suomalainen sotilas, joka Talvisodan Kannaksen taisteluissa Munasuon ja Summan tankki- ja jalkaväkivyörytyksessä 12. helmikuuta 1940 hyppäsi vihollisen panssarivaunun takakannelle aseinaan laatikosta sieppaamaansa kaksi käsikranaattia.

Venäjä valmistautuu pitkittyneeseen sotaa natoa vastaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin on päättänyt asettaa entisen taloudellisen avustajansa Andrei Belousovin puolustusministeriön johtoon valmistautuakseen pitkittyneeseen sotaan Ukrainaa vastaan ja mahdolliseen vastakkainasetteluun Naton kanssa, Institute for the Study of War (ISW) kirjoittaa tuoreessa raportissaan.