Suomen rajojen valvonta tänään.

Suomen rajojen valvonta tänään

Rajojen valvonta Rajojen valvonnalla ylläpidetään rajajärjestystä ja rajaturvallisuutta, tarkoituksena ehkäistä ja selvittää luvattomia rajanylityksiä. Valvonta kohdistetaan etenkin Schengen-alueen ulkorajalle, jotta voitaisiin estää sen ylittäminen luvatta rajanylityspaikkojen välisellä alueella. Rajavartiolaitos fi Tehtävämme Rajavalvonta Maarajalla rajojen valvontaa toteutetaan partioimalla perinteisesti jalkaisin tai hiihtäen sekä tähystämällä rajalla ja sen läheisyydessä.
Partioinnissa hyödynnetään myös Vartiolentolaivueen helikoptereita ja lentokoneita sekä maastoajoneuvoja, moottorikelkkoja ja -veneitä. Valvonnassa käytetään apuna jälkien ilmaisemiseen koulutettuja rajakoiria. Lisäksi käytetään teknisiä valvontajärjestelmiä. Merirajalla valvonnan rungon muodostavat merivartioasemat tutka- ja kamerajärjestelmineen.
Tätä kiinteää valvontaa täydennetään vartiolaivojen ja veneiden partioinnilla. Merirajoillakin Vartiolentolaivueen ilma-alukset partioivat säännöllisesti. Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet Rajavartiolaitokseen perustettiin vuoden 1992 alussa valtakunnallinen valmiusosasto varautumaan Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutuneisiin uhkiin.
Toiminta on muuttunut perustamisen jälkeen merkittävästi ja tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet toimivat Kaakkois-Suomen rajavartiostossa sekä Suomenlahden merivartiostossa. Valmiusjoukkueet on varustettu ja ne ovat varautuneet toimimaan Rajavartiolaitoksen vaativimmissa rajaturvallisuustehtävissä koko valtakunnan alueella. Lisäksi joukkueet ovat tarvittaessa varautuneet tukemaan sisäisen turvallisuuden erityistilanteissa poliisia.
Valmiusjoukkueet toimivat kaikissa tilanteissa paikallisen kenttä- tai tilannejohdon alaisuudessa. Valmiusjoukkueisiin hakeudutaan vapaaehtoisesti. Peruskurssille pääsyvaatimuksena ovat rajavartiomiehen peruskoulutus, hyvä fyysinen kunto, hyvä paineensietokyky sekä yhteistyökyky.
teksti: Rajavartiolaitos
Toimitti: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Stalinin yönoidat – naisrykmentti, joka teki sodasta painajaisen

Toisen maailmansodan rintamilla oli monia pelättyjä yksiköitä, mutta harva herätti yhtä paljon hämmennystä ja kunnioitusta kuin Neuvostoliiton 588. yöhävittäjärykmentti – saksalaisten nimeämä ”Stalinin yönoidat”. Nimi syntyi siitä hiljaisesta, lähes yliluonnollisesta tavasta, jolla nämä nuoret naislentäjät ilmestyivät pimeydestä, iskivät ja katosivat ennen kuin kukaan ehti nähdä heitä.

Kun Suomi siirtyi kesäaikaan – sodan varjosta nykypäivän rutiiniksi

Kesäaika on nykyään arkinen osa suomalaista vuotta, mutta sen historia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Ensimmäisen kerran Suomi siirtyi kesäaikaan keskellä toista maailmansotaa, keväällä 1942, kun koko maa eli niukkuuden ja jatkuvan varautumisen aikaa. Kellon siirtäminen tunnilla eteenpäin ei ollut mukavuusratkaisu, vaan osa kansallista selviytymisstrategiaa: valoisia tunteja haluttiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti teollisuudessa, maataloudessa ja liikenteessä.