Suomen itäraja geopoliittisessa paineessa – rajavartijan työ uudessa valossa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja kiristyneet kansainväliset suhteet ovat synnyttäneet uuden turvallisuusilmapiirin, jossa Suomen itärajalla työskentelevät rajavartijat ovat saaneet entistä näkyvämmän roolin kansallisen turvallisuuden turvaajina.
Vaikka raja Venäjälle on toistaiseksi suljettu matkustajaliikenteeltä, rajavartijat eivät lepää – päinvastoin, heidän työmääränsä ja vastuunsa ovat kasvaneet.

Rajat kiinni – mutta vartiointi tiivistyy

Suomen ja Venäjän väliset viralliset rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina useiden kuukausien ajan, ja tilanne heijastaa laajempaa geopoliittista asetelmaa. Kuitenkin rajan hiljaisuus ei tarkoita rajaturvallisuuden heikentymistä – päinvastoin. Rajavartijat ylläpitävät valvontaa, tekevät partiointia syrjäisillä raja-alueilla ja seuraavat teknisin välinein mahdollisia liikehdintöjä.

”Vartioimme rajaa yhtä intensiivisesti kuin silloin, kun liikennettä oli jatkuvasti. Nykyisin roolimme on enemmän ennakoiva ja strateginen,” sanoo eräs rajavartija, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Teknologian ja tiedon voima

Rajavalvonta ei ole enää vain fyysistä läsnäoloa maastossa. Dronet lentävät rajalinjan yllä, lämpökamerat rekisteröivät liikkeitä pimeässä, ja sensorijärjestelmät tarkkailevat häiriöitä. Rajavartijat analysoivat digitaalisia uhkia ja ovat koulutettuja tunnistamaan kyberhyökkäysten vaikutuksia raja-alueen turvallisuuteen.

Teknologian avulla voidaan havaita esimerkiksi maastossa liikkuvat henkilöt, jotka pyrkivät laittomasti maahan, tai epäilyttävää aktiviteettia raja-alueen läheisyydessä. Rajavartijan työssä yhdistyvät nykyään kenttätyö ja digitaalinen tiedustelu, mikä tekee tehtävästä monipuolisemman kuin koskaan.

Hybridivaikuttamisen torjunta

Hybridivaikuttaminen – eli sekoitus perinteisiä ja ei-perinteisiä uhkia, kuten disinformaatiota, järjestäytynyttä siirtolaisuutta ja taloudellista painostusta – on noussut merkittäväksi haasteeksi rajaturvallisuudessa. Rajavartijat tekevät yhteistyötä poliisin, Tullin ja puolustusvoimien kanssa, jotta Suomi pysyy vakaana ja turvallisena.

”Meillä on selkeä rooli kansallisessa kokonaisturvallisuudessa. Emme vain reagoi – me ennakoimme ja varaudumme,” rajavartioston edustaja kertoo.

Kansainvälinen yhteistyö vahvistuu

Rajaturvallisuuden kehitys ei ole yksinomaan kansallinen kysymys. Suomen Rajavartiolaitos osallistuu aktiivisesti Euroopan unionin rajaturvallisuusverkostoihin ja tiedonvaihtoon muiden maiden kanssa. Tämä takaa sen, että Suomi on osa laajempaa puolustusketjua, jossa tilannekuva ja valmius nousevat uudelle tasolle.

Rajavartijan arki on muuttunut – mutta perusta säilynyt

Vaikka rajavartijoiden työkalut ja tehtävät ovat modernisoituneet, heidän työnsä perusta on edelleen sama: luotettavuus, valppaus ja yhteiskunnan suojeleminen. Nykymaailmassa heidän roolinsa on vain korostunut entisestään, ja monelle vartijalle työ rajan äärellä on enemmän kuin ammatti – se on kutsumus.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuva: Kuvituskuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Stalinin yönoidat – naisrykmentti, joka teki sodasta painajaisen

Toisen maailmansodan rintamilla oli monia pelättyjä yksiköitä, mutta harva herätti yhtä paljon hämmennystä ja kunnioitusta kuin Neuvostoliiton 588. yöhävittäjärykmentti – saksalaisten nimeämä ”Stalinin yönoidat”. Nimi syntyi siitä hiljaisesta, lähes yliluonnollisesta tavasta, jolla nämä nuoret naislentäjät ilmestyivät pimeydestä, iskivät ja katosivat ennen kuin kukaan ehti nähdä heitä.

Kun Suomi siirtyi kesäaikaan – sodan varjosta nykypäivän rutiiniksi

Kesäaika on nykyään arkinen osa suomalaista vuotta, mutta sen historia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Ensimmäisen kerran Suomi siirtyi kesäaikaan keskellä toista maailmansotaa, keväällä 1942, kun koko maa eli niukkuuden ja jatkuvan varautumisen aikaa. Kellon siirtäminen tunnilla eteenpäin ei ollut mukavuusratkaisu, vaan osa kansallista selviytymisstrategiaa: valoisia tunteja haluttiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti teollisuudessa, maataloudessa ja liikenteessä.