Sanomalehtien toimitukset, sekä muutamat kauppiaat sekä käsityöläiset toivat Helsinkiin puhelimen. Vuonna 1877 avattiin ensimmäinen puhelin linja Helsingin Annankadulle. Vaikka luulisi, että tuolloin Suomessa olevat rikkaat olisivat olleet kiinnostuneita ja edelläkävijöitä teknologisen kehityksen kanssa, niin itseasiassa hei eivät olleet siitä kiinnostuneita. Kuka nyt puhelinta tarvitsee? ja eikä siitä ole mitään hyötyä moni parempiosainen suomalainen kysyi tuolloin vähättelevään malliin. Puhelimen keksijää ja isää Alexander Belliä saamme kiittää tästä nerokkaasta keksinnöstä. 144-vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa puhelimien määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien saatossa. Ennen toistamaailman sotaa puhelinkeskuksissa työskenteli sentraalisantrat, jotka yhdistelivät puheluita paikallisesti sekä eripuolille Suomea.

Helsingissä ensimmäinen automatisoitu puhelinkeskus otettiin käyttöön vuonna 1922, jolloin sentraalisantrat alkoivat vähenemään uuden järjestelmän tieltä pois. Puhelin päätyi valtion omistukseen ja sitä se oli pitkään. Pidettiinhän puhelinta lennättimen seuraajana.

Vain ihan nykyvuosina puhelin operaattorit ovat päätyneet ulkomaisten valtioiden sekä firmojen omistukseen. Suomessa enää Elisa kuuluu suomalaisten omistamaksi puhelinoperaattoriksi, mutta valtion omistuksesta puhelinoperaattoreilla on pääsääntöisesti luovuttu. Vaikka vielä 1990-luvulla lankapuhelimien määrä oli suurimmillaan, niin matkapuhelimet alkoivat tekemään tuloaan ryminällä syrjäyttäen lankapuhelimia yksitoisensa perään. Vaikka kädessäpidettäviä matkapuhelimia on käytetty jo vuodesta 1973 alkaen, niin räjähdysmäiseen nousuun ne lähtivät vasta 1990-luvulla

Nykyään peruspuhelimen korvaavat älykännykät. Lankapuhelimet ovat ihan viimevuosina poistuneet yleisön käytöstä, eikä niitä enää operaattorit markkinoi. Näiden älykännyköiden kohdalla on alettu puhumaan myös puhelimen elinkaaresta. Älykännykän keskimääräinen elinikä on 2-3 vuotta. Kännykän valmistajilta on tähän kysymykseen vaikeaa saada vastausta. Sen sijaan he tarjoavat valmistamiinsa kännyköihin aina uusia ohjelmistopäivityksiä. Älykännykän elinikä päättyy, kun valmistaja ei enää tee uusia ohjelmistopäivityksiä. Vaikka GSM-puhelimien kehitys on ollut suorastaan huimaa, niin, että huivista ja hatuista on saanut pidellä kiinni, niin puhelimen iänkehitys on itsessään mennyt taaksepäin, kun vertaa ensimmäisiin puhelimiin tätä nykyteknologiaa.

Matka on ollut puhelimella pitkä, jonka kautta monet suomalaiset ovat välittäneet eteenpäin sekä surulliset, että iloisemmat uutiset. Se on sosiaalinen väline, jonka suomalaiset ovat omineet itselleen. Ei voida kuin hämmästellä tätä puhelimen 144 -vuotis taivalta ja kuinka se voi tulla vielä muuttumaan. Jäädäämpä seuraamaan.

Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Lähde: Wikipedia
Kuva: Pixabay