2. Ja se oli niin komiata kattella,hurraa, hurraa, hurraa.
     kun Engelsmanni seilasi lahdella, juuri Oolannin fästingin kohdalla.
     Sumfaraa, sumfaraa, sumfarallallallaa
     Hurraa, hurraa, hurraa.

 

 3. Ja se oli vihollisen meininki, hurraa, hurraa, hurraa,

     että ampua moskaksi fästinki, ja ottaa se sotaväki fangiksi. 

     Sumfaraa, sumfaraa, sumfarallallallaa, hurraa, hurraa, hurraa.

 

 4. Mutta Suomen poijat ne ampuivat, hurraa, hurraa, hurraa, 

     että fästingin muurit ne kaikuivat ja Oolannin rannat ne raikuivat.

     Sumfaraa, sumfaraa, sumfarallallalaa, hurraa, hurraa, hurraa.

 

 

Oolannin sotaa koskeva laulu on Suomalaisille tuttu laulu. Vielä 1970-luvulla tuota laulua laulettiin  peruskouluissa musiikkitunneilla, mutta onko monellekkaan tuttua tuon laulun syntyperä, mistä ihmeestä  se on syntynyt? Vuonna 1854 Ison-Britannian laivastoon kuuluva eskadeeri lähti Itä-merta kohden. Yhdistyneet Ranska sekä Iso-Britannia olivat julistaneet Venäjän keisarikuntaa vastaan sodan.

Puhuttiin Krimin-sodasta. Sotalaivojen hyökkäykset koskettivat pääsääntöisesti Suomea, sillä tuolloinhan Suomi kuului Venäjän imperiumin alaisuuteen. Suomen rannikkokaupungit kokivat hyökkäyksiä, vaikkakin pienempiä hävitysretkiä koki myös Venäjän itämeren rannikkoalueet.

Sotaa kesti vuodesta 1854 vuoteen 1855.

 

Puhutaan, että tuossa sodassa olisi ollut kyse uskontojen välisestä sodasta. Tuolloinhan Venäjä piti itseään “kolmantena Roomana”.

Venäjä halusi vapauttaa Konstatinopolin sekä varmistaa, että ottomaanien hallitsemilla alueilla Pyhillä Paikoilla, kuten Jerusalemin ja Betlehemin  tulisi olla kristittyjen ortodoksien hallussa.

Kun taas Britannian ja Ranskan syyt sotaan olivat lähinnä poliittiset. Maat pelkäsivät Venäjän imperiumin saavan Turkin salmien määräysvallan. Pelkohan oli sikäli aiheellinen, sillä silloin Venäjän keisarikunta olisi saanut kauppamerenkululle tärkeät alueet.

No tuosta Oolanninsodasta siis kärsi enimmäkseen Suomi. Laivastojen tuhotyöt kohdistuivat pääasiassa siviiliväestöön, jotka saivat kokea ryöstöjä sekä pommituksia. Oolannin sodasta on vain vähän kirjallisuutta olemassa. Isossa-Britanniassa on vuosien varrella alettu julkaisemaan Itä-meren kirjallisuutta enemmänkin. Suomessa ei aiheesta juurikaan ole kirjallisuutta olemassa.  Raoul Johnssonin sekä Ilkka Malmbergin kirjassa “Kauhia Oolanninsota” kerrotaan tästä sodasta ymmärrettävästi sekä selkeästi.

Kirja on mielenkiintoinen ja suosittelen lukijoille, joita kiinnostaa tarkempi tätä sotaa koskeva tutkimus. 

Kirjoitelmani käsittelee vain pintaraapaisun tätä sotaa.

Yhdistyneitten laivat pommittivat suomenlahtea, josta siirtyivät pohjanlahdelle.  Varsinainen Oolannin sota käytiin loppukesällä 1854. (Ooland nimitys Ahvenanmaasta) Yhdistyneitten laivasto räjäytti Bomarsundin linnoituksen syyskuun alussa.  Britannia oli ehdottanut linnaa Ruotsille kiitokseksi siitä, että se oli ollut puolueeton mielipiteissään, eikä puuttunut asioiden kulkuun. Ruotsin kieltäytyessä ottamasta linnaa itselleen, yhdistyneitten laivasto pommitti linnan hajalle.

 

Merkittävimpiä sotatoimia Suomen maankamaralla käytiin rannikkokaupungeissa, eli Raumalla, Oulussa, Torniossa, Raahessa sekä Kokkolassa. Viaporia (Suomen linnaa) sotalaivat tulittivat yli 40 tuntia. Pohjan -sekä Suomenlahden satamat joutuivat melkein täydelliseen merisaartoon, kun avomerellä kaapattiin sekä hävitettiin kauppalaivoja. Briteillä oli suunnitelmia jatkaa vielä Itämeren sotaa kolmantena kesänä peräti yli 250 laivan voimalla, mutta sota kuitenkin tuli päätepisteeseen ja ehti loppua.

Oolannin sodasta ei ole julkaistu tarkkoja lukumääriä, mitä siinä kaatui.  Brittien tappiot ovat lähemmäs 20 000 miestä, Ranskalaiset menettivät yli 90 000 miestä. Venäläiset menettivät moninkertaisesti enemmän miehiä, kuin Iso-Britannia

Niin ja Oolannin sodan laulun on siis keksinyt nämä sotavangit, jotka joutuivat lähtemään Isoon-Britanniaan vangeiksi. Heidän sanotaan laulaneen tätä laulua.  Sota siis päättyi 16 päivä tammikuuta 1856. Pariisin rauhansopimus solmittiin maaliskuussa 1856.

 

Lähde tekstit:

             -Wikipedia

             -Kauhia Oolannin sota (Krimin sota Suomessa 1854-1855) Raoul Johnsson, Ilkka Malmberg

             – Suomen sotilaan lauluja 1933, neljäs painos, koonnut sotilaspoika Werner Söderström, osakeyhtiö, Porvoo.

            Kuvat: 

              – Pixabay