Ylösnousemuksen juhla: kristinuskon pääsiäinen

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Suomen kielen sana "pääsiäinen" juontaa juurensa paastosta pääsemiseen, mutta se on myös symbolinen siirtymä kuolemasta elämään.
Monissa kielissä pääsiäisen nimi on johdettu hepreankielisestä kevätjuhlan nimestä ”pesah”.
Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko, joka huipentuu pitkäänperjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Pääsiäissunnuntaina juhlitaan ylösnousemusta Pääsiäiseen liittyy monia perinteitä, kuten pääsiäismunien maalaaminen, pajunvitsoilla virpominen ja rairuohon kasvattaminen.
Pääsiäisperinteet vaihtelevat suuresti eri kulttuureissa, ja juhlaan liittyy monia ainutlaatuisia tapoja ympäri maailmaa.

  • Ortodoksisessa perinteessä pääsiäistä vietetään juliaanisen kalenterin mukaan. Valmisteluihin kuuluu kodin siivous, pääsiäisleivän (kulitsa) leipominen ja punaiseksi värjättyjen munien siunaaminen kirkossa.

  • Katolisissa maissa pääsiäiseen kuuluu palmusunnuntain juhlistaminen, pääsiäismunajahdit ja perinteiset pääsiäisateriat, kuten lammas ja pääsiäisleipä.

  • Juutalaisessa perinteessä Pesah juhlistaa Egyptistä vapautumista. Juhlaan kuuluu happamattoman leivän (matza) syöminen ja kodin puhdistaminen kaikesta happamasta ruoasta.

  • Firenzessä järjestetään ”Scoppio del Carro” -perinne, jossa ilotulituksilla täytetty kärry vedetään Duomon eteen ja räjäytetään juhlan merkiksi.

  • Pääsiäistä seuraavana päivänä vietetään ”Śmigus-Dyngus” -juhlaa, jolloin ihmiset kastavat toisiaan vedellä leikkimielisesti. Tällaista juhlaa vietetään siis Puolassa.

  • Koska jänikset ovat haitallisia Australiassa, pääsiäispupu on korvattu pääsiäispussikaniinilla, joka muistuttaa jänistä mutta on uhanalainen laji.

Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Miten talvisota nosti pienen maan maailman otsikoihin

Talvisodan syttyessä marraskuussa 1939 Euroopan rintamat olivat hiljaiset. Suomi oli ainoa maa, joka kävi avointa sotaa suurvaltaa vastaan. Tämä teki meistä hetkessä koko maailman huomion kohteen. Pienen pohjoisen kansan taistelu ylivoimaista vihollista vastaan herätti ihailua, hämmennystä ja myötätuntoa tavalla, jota harva suomalainen tuolloin osasi kuvitella.