Yhdysvallat sanoo venäjän väitteen vetäytymisestä ukrainan ympärillä ”vääräksi”, syyttää Moskovaa joukkojen lisäämisestä sen sijaan.
Länsimaiden viranomaisten mukaan Venäjä ei näyttäisi vetävän joukkojaan takaisin Ukrainan vastaiselta rajalta. – vaan Kreml on presidentti Vladimir Putinin julkisten lausuntojen vastaisesti lisännyt äskettäin tuhansia joukkoja rajantuntumaan valmistautuessaan mahdolliseen hyökkäykseen.
Korkea-arvoinen yhdysvaltalainen virkamies syytti Venäjää ”vääristä” väitteistä, että se olisi vetänyt joukkojaan poissa Ukrainan rajalta. Washington vahvistaa, että Moskova olisi lisännyt jopa 7 000 sotilasta Ukrainan rajalle. Jotkut sotilaat saapuivat keskiviikkona.
”Todisteet, jotka meillä on nyt, on se, että he haluavat julkisesti tarjoutua neuvottelemaan sekä esittävät väitteitä tilanteen tasaamiseksi samalla, kun he mobilisoivat sodan hyväksi.”, virkamies kertoi toimittajille (nimetön lähde) Valkoisen talon asettamien perussääntöjen mukaisesti.
Venäjän tukemat joukot pommittivat Stanytsia Luhanskaa kylää, joka on Ukrainan kiistellyillä itäisillä alueilla tykistöin torstaiaamuna, ukrainan armeijan tiedottaja sanoi.
He iskivät päiväkotiin, sekä kolme aikuista sai sairaskohtauksen, Ukrainan tietotoimisto sanoi. Luhanskin kaupungin ulkopuolella oleva kylä ei ole usein joutunut separatistien kohteeksi.
Aiemmin päivällä separatistijohtaja kertoi Venäjän valtion tiedotusvälineille, että Kiovan hallituksen joukot olivat ampuneet heitä ja pyrkineet kärjistämään konfliktia. Hän ei toimittanut todisteita väitteelleen, ja Ukraina kielsi Reutersin mukaan kremlin tukemien joukkojen pommittamisen sen itäosassa.
Bidenin hallinto on aiemmin varoittanut, että Venäjä voisi käyttää ”väärää tekosyytä”, kuten provokaatiota Itä-Ukrainassa, uuden hyökkäyksen käynnistämiseksi. Ukrainan ulkoministeri Dymtro Kuleba tuomitsi Stanytsia Luhanskan pommituksen, josta hän syytti Venäjää.
Hän kirjoitti torstaina Twitterissä: ”Kehotamme kaikkia kumppaneita tuomitsemaan Venäjän Minskin sopimusten vakavan rikkomisen ja jo ennestään kireän turvallisuustilanteen keskellämme.” Kuleba viittasi vuosina 2014–2015 sopimuksiin, joiden tarkoituksena oli lopettaa separatistikapina Itä-Ukrainassa.
Yhdysvaltain arviota Venäjän joukkojen vahvuudesta tuki Ison-Britannian puolustustiedustelun päällikkö, kenraaliluutnantti James Hockenhull, joka sanoi harvinaisessa julkisessa lausunnossa, että Venäjä ”jatkaa sotilaallisten valmiuksien kasaamista Ukrainan lähellä”.
Mitä Ukrainan ja Venäjän kriisissä tapahtuu? ”Tähän sisältyy havaintoja panssaroiduista ajoneuvoista, helikoptereista ja kenttäsairaalasta, joka liikkuu kohti Ukrainan rajoja”, hän lisäsi.”Venäjällä on sotilasmäärä, joka suorittaa hyökkäyksen Ukrainaan.”
Viron ulkoisen tiedustelupalvelun johtaja Mikk Marran arvaili keskiviikkona, että Venäjä käynnistää ”säännellyn” hyökkäyksen Ukrainaan, välttäen suuria kaupunkeja. Baltian Nato-jäsenmaa julkaisi tällä viikolla vuosittaisen tiedusteluraportin, joka herätti huolta Venäjän kasvavista sotilaallisista valmiuksista ja halukkuudesta käyttää sodan uhkaa ”keskeisenä ulkopoliittisena välineenä”.
Venäjä on kieltänyt aikovansa hyökätä Ukrainaan, ja ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova kirjoitti Telegramissa varhain torstaina, että länsimaiden tiedustelupalvelu oli ”hämmennystä”. Kreml on syyttänyt länsimaiden johtajia siitä, että he eivät ole ”arvioineet tilannetta raittiisti”.
Jotkut Venäjän asiantuntijat totesivat, että Kremlin väitteillä vetäytymisestä on historiallinen ennakkotapaus: raportteja viimeisistä venäläisistä joukoista, jotka lähtivät kapinallisten hallussa olevalta Georgian alueelta vuonna 2008, seurasi päiviä myöhemmin hyökkäys.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi Brysselissä, että Venäjän halukkuus haastaa kylmän sodan jälkeinen Eurooppalainen turvallisuus tarkoittaa, että liittouma kohtaa ”uuden normaalin”. Läntinen liittouma harkitsee taisteluryhmien lisäämistä Keski-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan – mahdollisesti myös Romaniaan ja Bulgariaan –sekä täydennystä Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.
Britannia vahvisti keskiviikkona kaksinkertaistavansa joukkonsa Virossa Naton komennossa. ”Nato ja liittolaisemme ovat tehneet selväksi, että Ukrainan hyökkäykseen vastataan vakavin seurauksin”, Britannian puolustusministeri Ben Wallace sanoi lausunnossaan.
Venäjä vaatii Natoa pysäyttämään itäisen laajentumisen – se estää Ukrainaa liittymästä siihen – ja Kreml haluaa myös, että liittouma vähentää merkittävästi läsnäoloaan ja toimintaansa Itä-Euroopassa.
Yhdysvallat ja sen kumppanit ovat sanoneet, että liittouman avoimien ovien politiikasta ei voida neuvotella. Muissa asioissa, kuten vastavuoroisissa asevalvontatoimenpiteissä ja sotaharjoituksissa, voitaisiin edetä.
Kun ukrainalaiset merkitsivät ”kansallisen yhtenäisyyden päivää” venäjän mahdollisen hyökkäyksen torjumiseksi, presidentti Volodymyr Zelensky vieraili keskiviikkona jäsenten luona lähellä Ukrainan Venäjän-rajaa. Hän osallistui myös taktiseen harjoitukseen Ukrainan länsi-osassa.– vastapainona Venäjän ja Moskovaa suosivan Valko-Venäjän viime päivinä toteuttamille laajoille harjoituksille – sekä tarkasti Yhdysvaltojen ja muiden länsimaisten kumppaneiden lahjoittamat puolustusohjukset ja muut aseet.
Ukrainalaiset heräsivät tietämättä, oliko helmikuun 16 päivämäärä, ennusteiden mukaan se päivä, jolloin Venäjä hyökkäisi. Kiovan naapurustossa ennusteet uhkaavasta sodasta eivät huolestuttaneet Anastasia Kuznetsovaa. ”Kaikki puhuvat sodasta ja siitä, mitä tapahtuu. Mutta ihmisille, jotka työskentelevät, se on sama, tavallinen päivä”, hän sanoi.
Solidaarisuudella, apatialla ja muutamalla laululla Ukrainan kansallinen yhtenäisyyspäivä heijastaa uuppunutta kansakuntaa. Yhdennentoista tunnin neuvottelut, joilla pyritään saamaan aikaan diplomaattinen ratkaisu kriisiin, edelleen jatkuvat, vaikka länsimaat ja Venäjä tarjoavat vaihtoehtoisia versioita todellisuudesta paikan päällä.
Ukraina on tiettävästi pyytänyt YK:n turvallisuusneuvostoa keskustelemaan Venäjän lainsäätäjien liikkeestä sekä pyytää Putinia tunnustamaan kiistanalaiset alueet Itä-Ukrainassa itsenäisiksi valtioiksi. On epätodennäköistä, että mitään konkreettista toimintaa ei toteuteta Venäjää vastaan, joka on yksi viidestä neuvoston pysyvästä jäsenestä ja joka voisi käyttää veto-oikeuttaan päätöslauselmaan.
Varapresidentti Harris saapuu Saksaan torstai-iltana Münchenin turvallisuuskonferenssiin, jonka länsimaat käynnistivät kylmän sodan ollessa huipulla. Kreml on sanonut, ettei se lähetä virkamiehiä paikalle. Harrisin, jonka seuraan liittyy ulkoministeri Antony Blinken, on määrä tavata Naton Stoltenberg ja kolmen Baltian maan johtajat.
Saksan ulkoministeriö ilmoitti keskiviikkona, että seitsemän maan ryhmän ulkoministerit käyvät ukrainaa koskevia kriisineuvotteluja kokouksen yhteydessä. Huolimatta ristiriitaisista väitteistä Venäjän joukkojen vetäytymisestä. Münchenin konferenssia johtava saksalainen diplomaatti Wolfgang Ischinger ilmaisi varovaisen optimismin Saksan liittokansleri Olaf Scholzin tämänviikkoisen Moskovan-vierailun jälkeen. ”Uutiset Moskovasta ovat rohkaisevia. Liittokansleri Scholzia on onniteltava: hän voi palata kotiin. Häntä Putin ei ole nöyryyttänyt”, hän kirjoitti Twitterissä keskiviikkona. Merkityksellisen suhteen perusta. Rauha käsillä?”
The Washington Post
Toimitti: Tuula Huovinen
