Tuutari – Inkerin historian ja kulttuurin kehto

Tuutari on historiallinen alue Keski-Inkerissä, noin 40 kilometriä Pietarista etelään. Se tunnetaan erityisesti kolmesta kukkulastaan, joita on kutsuttu myös Sinisiksi mäiksi.
Tuutari on yksi Inkerin vanhimmista luterilaisista seurakunnista, perustettu jo Ruotsin vallan aikana vuonna 1640. Alueella sijaitsi aikanaan suuri kirkko, joka rakennettiin tsaari Nikolai I:n lahjoittamin varoin vuonna 1836, mutta se vaurioitui pahoin toisen maailmansodan aikana ja lopulta purettiin.
Nykyään Tuutarissa toimii hiihto- ja laskettelukeskus Tuutari Park. Lisäksi Tuutari tunnetaan kansallispuvustaan, joka on peräisin 1880-luvulta Inkerinmaalta. Puku on ollut suosittu kansallispukukäytössä sen kauneuden vuoksi, ja siinä on tummansininen liivihame punaisin,runsaasti kirjotuin hartijahuivein..
Tuutarin alueen suurin asutus on Taaitsa, jossa sijaitsee muun muassa inkeriläisvanhusten palvelutalo
Tuutarin asema on yksi harvoista säilyneistä historiallisista rakennuksista, valmistunut vuonna 1899 arkkitehti Lazarev-Stanischevin suunnittelemana. Alueella toimi vilkas kesäasutus ja kaupankäynti, ja sieltä vietiin Pietariin paikallisia tuotteita. Verlanderin limonaditehdas oli merkittävä liiketoiminta, vieden kivennäisvesiä laajalle Venäjälle. Sotilaiden harjoituskenttä Tuutarinjärven ympäristössä oli tärkeä 1800-luvulla, ja Suomen Kaarti osallistui sen toimintaan. Nykyään Tuutarin seurakunnan uusi kirkko sijaitsee Pikkolassa, rakennettu pääosin suomalaisin talkoovoimin vuonna 2006.
Vuonna 1896 perustettiin Rötsälän palokunta ja myöhemmin palokuntia myös Viitalassa ja Villasissa. Hovinmäen historia juontaa juurensa Ruotsin vallan aikaan, jolloin kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti Tuutarin maat kenraalikuvernööri Johan Skyttelle.
Tuutari tunnettiin vahvasta musiikki- ja kulttuuriperinteestään. Vuonna 1901 pidetyt laulujuhlat kokosivat yli 600 esiintyjää, ja alueella järjestettiin myös Inkerin ensimmäiset hiihtokisat vuonna 1902. Tuutarista on kotoisin monia merkittäviä inkeriläisiä, kuten säveltäjä Mooses Putro ja utopisti Matti Kurikka.
Nykyään Tuutarin entiset suomalaiskylät ovat lähes kadonneet. Osa tuhoutui sodassa, osa peittyi uuden asutuksen alle, ja osa väistyi laskettelurinteiden ja vapaa-ajankeskusten tieltä. Alueen historia on kuitenkin yhä aistittavissa sen perinteissä ja kulttuuriperinnössä.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Lähde: CBS-news
Kuva: Kuvitus kuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Suomen ja Yhdysvaltain suhteet: turvallisuuden ja yhteistyön uusi aikakausi

Suomen ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina, erityisesti turvallisuus- ja puolustusyhteistyön osalta. Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin liittoon (NATO) vuonna 2023 merkitsi huomattavaa askelta maan aseman vahvistamisessa Yhdysvaltain liittolaisena. Tämä jäsenyys on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia kahdenväliseen yhteistyöhön, erityisesti puolustuspolitiikassa. Lisäksi joulukuussa 2023 solmittu puolustusyhteistyösopimus (DCA) mahdollistaa Yhdysvaltojen pääsyn 15 sotilasalueelle Suomessa, mikä osaltaan lisää Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa alueella.

Ylösnousemuksen juhla: kristinuskon pääsiäinen

Pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Suomen kielen sana ”pääsiäinen” juontaa juurensa paastosta pääsemiseen, mutta se on myös symbolinen siirtymä kuolemasta elämään.

Suomen Kenttälehti

ISSN 2984-5653
© 2021 Suomen Kenttälehti | kenttalehti@gmail.com