Tuutari – Inkerin historian ja kulttuurin kehto

Tuutari on historiallinen alue Keski-Inkerissä, noin 40 kilometriä Pietarista etelään. Se tunnetaan erityisesti kolmesta kukkulastaan, joita on kutsuttu myös Sinisiksi mäiksi.
Tuutari on yksi Inkerin vanhimmista luterilaisista seurakunnista, perustettu jo Ruotsin vallan aikana vuonna 1640. Alueella sijaitsi aikanaan suuri kirkko, joka rakennettiin tsaari Nikolai I:n lahjoittamin varoin vuonna 1836, mutta se vaurioitui pahoin toisen maailmansodan aikana ja lopulta purettiin.
Nykyään Tuutarissa toimii hiihto- ja laskettelukeskus Tuutari Park. Lisäksi Tuutari tunnetaan kansallispuvustaan, joka on peräisin 1880-luvulta Inkerinmaalta. Puku on ollut suosittu kansallispukukäytössä sen kauneuden vuoksi, ja siinä on tummansininen liivihame punaisin,runsaasti kirjotuin hartijahuivein..
Tuutarin alueen suurin asutus on Taaitsa, jossa sijaitsee muun muassa inkeriläisvanhusten palvelutalo
Tuutarin asema on yksi harvoista säilyneistä historiallisista rakennuksista, valmistunut vuonna 1899 arkkitehti Lazarev-Stanischevin suunnittelemana. Alueella toimi vilkas kesäasutus ja kaupankäynti, ja sieltä vietiin Pietariin paikallisia tuotteita. Verlanderin limonaditehdas oli merkittävä liiketoiminta, vieden kivennäisvesiä laajalle Venäjälle. Sotilaiden harjoituskenttä Tuutarinjärven ympäristössä oli tärkeä 1800-luvulla, ja Suomen Kaarti osallistui sen toimintaan. Nykyään Tuutarin seurakunnan uusi kirkko sijaitsee Pikkolassa, rakennettu pääosin suomalaisin talkoovoimin vuonna 2006.
Vuonna 1896 perustettiin Rötsälän palokunta ja myöhemmin palokuntia myös Viitalassa ja Villasissa. Hovinmäen historia juontaa juurensa Ruotsin vallan aikaan, jolloin kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti Tuutarin maat kenraalikuvernööri Johan Skyttelle.
Tuutari tunnettiin vahvasta musiikki- ja kulttuuriperinteestään. Vuonna 1901 pidetyt laulujuhlat kokosivat yli 600 esiintyjää, ja alueella järjestettiin myös Inkerin ensimmäiset hiihtokisat vuonna 1902. Tuutarista on kotoisin monia merkittäviä inkeriläisiä, kuten säveltäjä Mooses Putro ja utopisti Matti Kurikka.
Nykyään Tuutarin entiset suomalaiskylät ovat lähes kadonneet. Osa tuhoutui sodassa, osa peittyi uuden asutuksen alle, ja osa väistyi laskettelurinteiden ja vapaa-ajankeskusten tieltä. Alueen historia on kuitenkin yhä aistittavissa sen perinteissä ja kulttuuriperinnössä.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Lähde: CBS-news
Kuva: Kuvitus kuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Saab‑tehtaan suomalainen aalto – 1970‑luvun teollinen siirtolaisuus

Saab‑tehtaan suomalainen aalto on selkeä ja vaikuttava artikkeli 1970‑luvun suuresta suomalaisesta siirtolaisuudesta Ruotsiin. Teksti avaa, miten tuhannet suomalaiset lähtivät Trollhättanin ja Göteborgin teollisuusvyöhykkeelle rakentamaan Ruotsin autoteollisuuden menestystä — ja samalla omaa tulevaisuuttaan.

Tien päällä eläneet – kulkurien unohtunut Suomi

Suomen maaseudulla eli vielä 1900‑luvun puoliväliin saakka joukko ihmisiä, joiden elämä kulki teiden, metsien ja kylien hengessä. Heitä kutsuttiin kulkureiksi – ei pahansuovasti, vaan kuvaamaan ihmisiä, joiden koti oli siellä missä pimeä kohtasi kulkijan. Kulkuri ei ollut rikollinen eikä vaeltelija vailla tarkoitusta. Hän oli osa maaseudun arkea, osa kylien historiaa, osa sitä hiljaista historiaa, joka ei päätynyt kirjoihin mutta jäi ihmisten mieliin.

Artikkeli: “Tässä auttoi Herra – Olli Seppäsen kertomuksia sota-ajan ihmeistä”

Suomen sotahistoria on täynnä kovia taisteluita, raskaita menetyksiä ja kylmää selviytymistä. Mutta sen rinnalla kulkee toinen tarina – kertomus hetkistä, joissa tapahtui jotakin, mitä ei voi selittää pelkällä taktiikalla, säätilalla tai sotilaallisella onnella. Lentäjä ja luennoitsija Olli Seppänen on koonnut näitä muistoja ohjelmassaan “Tässä auttoi Herra”, jossa hän kuvaa tilanteita, joissa Jumalan suojelus tuntui koskettavan rintamaa.

Högfors – Ruukin varjoissa syntynyt teollisuuden valtakunta

Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.