Suurin osa Yhdysvaltain juutalaisista rakastaa Israelia, ei vain Netanyahu

Artikkelin kirjoittaja, Nadav Tamir, käsittelee Yhdysvaltain juutalaisten suhdetta Israeliin ja sitä, miten tämä suhde on muuttunut viime vuosikymmeninä.
Hän toteaa, että suurin osa Yhdysvaltain juutalaisista tukee edelleen Israelia, mutta yhä useammat heistä kokevat, että tukeminen tarkoittaa myös Israeliin hallituksen politiikan vastustamista. Tamirin mukaan Netanyahun hallitus on etääntynyt liberaaleista arvoista, mikä on saanut monet juutalaiset etsimään uusia tapoja ilmaista tukensa Israelille, mukaan lukien osallistuminen poliittisiin liikkeisiin, jotka vastustavat nykyistä hallitusta.
Tamir korostaa, että Yhdysvaltain juutalaisyhteisö on monimuotoinen ja että se ei ole monoliitti. Hän mainitsee, että vaikka demokraattiseen puolueeseen sisältyy pieni vähemmistö, joka on Israelin vastainen, suurin osa juutalaista näkee Israelin turvallisuuden ja vaurauden edellytyksenä. Tämä puolestaan ohjaa heidän tukeaan Kamala Harrisin ja demokraattisen puolueen linjauksille, jotka pyrkivät edistämään rauhaa ja oikeudenmukaisuutta alueella.
Artikkeli nostaa esille myös haasteet, joita AIPAC (American Israel Public Affairs Committee) ja muut perinteiset juutalaisjärjestöt kohtaavat, kun nuoremmat juutalaiset etsivät uusia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Tamir päättää artikkelin huomauttamalla, että huolimatta erimielisyyksistä, suurin osa juutalaisista edelleen rakastaa Israelia, mutta tämä rakkaus voi ilmetä uusilla ja erilaisilla tavoilla.
Kokonaisuudessaan artikkeli kuvaa Yhdysvaltain juutalaisten monimuotoista suhdetta Israeliin, johon vaikuttavat sekä poliittiset että sosiaaliset tekijät.
Asiasta uutisoi: Jerusalem Post
Kuva: Kuvituskuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Rahulan kahakka 1789 – Savon metsien varjossa käyty unohdettu taistelu

Kesä 1789 oli Savossa levoton. Kustaan sodan rintamat aaltoilivat edestakaisin, ja metsien kätköissä liikkui hermostuneita partioita, jotka tiesivät, että jokainen mutka kapealla metsätiellä saattoi tuoda vihollisen silmien eteen. Yksi näistä kohtaamisista johti Ristiinan Rahulan kylän liepeillä pieneen mutta kiivaaseen kahakkaan, joka kuvastaa sodan todellista luonnetta paremmin kuin yksikään suuri taistelu.

Kela, kunnat ja valtio – miten Suomi päätyi nykyiseen sosiaaliturvan työnjakoon?

Viime päivinä on käyty julkisuudessa keskustelua kelan toiminnasta ja siksi halusin pureutua tähän asiaan tarkastelemalla hieman kelan toimintaa mikä se on millainen se on ollut. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä näyttää ulospäin selkeältä: Kela maksaa etuudet, kunnat hoitavat palvelut ja valtio ohjaa kokonaisuutta. Todellisuudessa tämä työnjako on vuosikymmenten aikana syntynyt kompromissi, joka ei ole aina ollut looginen eikä yksinkertainen. Jotta nykyinen järjestelmä ymmärretään, on palattava 1930‑luvulle ja 1990‑luvun lamaan – kahteen hetkeen, jotka muovasivat suomalaisen sosiaaliturvan perustukset.

Suomalaiset Napoleonin sodissa – sotilaita kahden keisarin välissä

Kun Eurooppa syttyi liekkeihin Napoleonin sotien myötä, suomalaiset sotilaat joutuivat keskelle suurvaltojen välienselvittelyä tavalla, joka tuntuu lähes uskomattomalta. Vain muutamassa vuodessa he taistelivat sekä Napoleonin liittolaisia että hänen vihollisiaan vastaan – ilman että he itse olivat koskaan valinneet puolta. Suomen kohtalo määräytyi tuolloin Ruotsin ja Venäjän tahtojen mukaan, ja sotilaat seurasivat valtakuntaa, jonka alamaisia he olivat.