Suomen aikamedia kertoo suomalaisesta kenttätoiminnasta, luonnosta ja maaseudun arjesta. Julkaisemme artikkeleita, historiaa, käytännön ohjeita ja ajankohtaisia aiheita selkeästi ja luotettavasti. Lehti on suunnattu kaikille, jotka arvostavat perinteisiä taitoja ja suomalaista kenttähenkeä.

Suomi sai kuninkaan – mutta vain paperilla

Syksy 1918 oli hetki, jolloin Suomesta oli todella tulossa monarkia.
Lokakuun 9. päivänä vuonna 1918 eduskunta teki päätöksen, joka nykyhetkestä katsottuna tuntuu lähes uskomattomalta. Tynkäeduskunta – ilman sisällissodan jälkeen vangittuja sosialidemokraatteja – valitsi Hessenin prinssi Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi.Päätös oli todellinen hallitsijavalinta, jonka oli tarkoitus astua voimaan heti, kun olosuhteet sen sallivat. Prinssille ehdotettiin jopa nimeä Väinö I, tosin huumorimielessä.

Sisällissodan jälkeinen Suomi kaipasi vakautta

Vuoden 1918 kevät oli jättänyt jälkeensä syvät haavat. Valkoisen Suomen johto uskoi, että tasavalta olisi liian heikko järjestelmä pitämään maan koossa. Monarkia nähtiin keinona:

  • sitoa Suomi tiiviisti Saksaan

  • turvata maan ulkopoliittinen asema

  • luoda vahva ja yhtenäinen valtiovalta

  • estää bolševismin leviäminen

Saksan vaikutusvalta Suomessa oli tuolloin huomattava, ja saksalainen kuningas tuntui monista luonnolliselta ratkaisulta.

Kuningas valittiin – mutta ei koskaan kruunattu

Friedrich Karl hyväksyi valinnan ja alkoi valmistella muuttoa Suomeen. Lehdissä julkaistiin kuvia tulevasta kuningasparista, ja hallitusmuotoa muokattiin monarkian pohjalta. Kaikki näytti valmiilta uuden dynastian syntyyn. Mutta maailma ympärillä muuttui nopeammin kuin Suomen poliittinen johto osasi odottaa. Kahden kuukauden kuluttua kun valinta oli tehty prinssi ilmoitti ettei ota paikkaa vastaan.

Saksan romahdus kaatoi koko hankkeen

Marraskuussa 1918 Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan ja keisari Vilhelm II luopui kruunusta. Tämä oli monarkistien kannalta kohtalokas hetki. Suomen kuningashanke oli rakennettu Saksan tuen varaan – ilman sitä koko suunnitelma menetti perustansa.

Friedrich Karl ilmoitti 14. joulukuuta 1918, ettei ota kruunua vastaan. Hän ei koskaan matkustanut Suomeen, vannonut hallitsijanvalaa tai käyttänyt kuninkaan valtaa. Kuningaskunta jäi muutaman viikon päähän toteutumisesta .

Tasavalta syntyi kuin vahingossa

Kun monarkiahanke kaatui, Suomi kääntyi nopeasti tasavallan kannalle. Vuonna 1919 hyväksyttiin uusi hallitusmuoto, ja K. J. Ståhlbergista tuli maan ensimmäinen presidentti. Tasavalta ei ollut alun perin itsestäänselvyys – se oli pikemminkin seurausta kansainvälisestä tilanteesta ja Saksan romahduksesta.

Kuinka lähellä kuningaskunta oli?

Historiantutkijoiden arvio on yksiselitteinen: äärimmäisen lähellä. Suomella oli: valittu kuningas suunniteltu hallitusmuoto poliittinen enemmistö monarkian takana kansainvälinen tuki (niin kauan kuin Saksa oli vahva) Jos Saksa olisi pysynyt pystyssä vielä muutaman kuukauden, Suomi olisi todennäköisesti saanut kuninkaansa – ja koko maan poliittinen historia olisi kulkenut täysin toista rataa.

Friedrich Karl Ludwig Kuka hän oli?

Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kassel (1868–1940) oli saksalainen prinssi ja Hessenin maakreivi. Hän kuului korkeaan aatelistoon ja oli naimisissa keisari Vilhelm II:n sisaren kanssa, mikä teki hänestä Saksan keisarin langon.

Hän oli siis hyvin arvokas ja poliittisesti sopiva ehdokas maalle, joka halusi liittoutua tiiviisti Saksan kanssa.

Miksi hänet valittiin Suomen kuninkaaksi?

Sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Suomen oikeistolla oli vahva halu luoda maahan perustuslaillinen monarkia. Saksalainen kuningas nähtiin:

  • vakauden tuojana

  • turvana bolševismia vastaan

  • sillanrakentajana Saksan suuntaan

Eduskunta äänesti 9.10.1918 Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi.

Miksi hän ei koskaan tullut Suomeen?

Kaikki muuttui nopeasti:

  • Marraskuussa 1918 Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan.

  • Keisari Vilhelm II luopui kruunusta.

  • Suomen poliittinen ilmapiiri kääntyi tasavallan puolelle.

Friedrich Karl ilmoitti 14.12.1918, ettei ota kruunua vastaan.

Hän ei koskaan matkustanut Suomeen eikä käyttänyt kuninkaan valtaa päivääkään.

Mitä hänelle tapahtui myöhemmin?

  • Hän peri Hessenin maakreivin arvon vuonna 1925.

  • Hän eli loppuelämänsä Saksassa ja kuoli vuonna 1940.

Luonnollisestikaan hänen poikansa ei perinyt Suomen kuninkaan titteliä.

Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuvituskuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Tukkimiehet ja virran voima

Suomen metsäteollisuuden kasvu perustui pitkälti metsien, jokien ja niitä pitkin kulkeneiden tukkimiesten työhön. Ennen metsäteitä ja raskaita kuljetuskalustoja puut saatiin sahoille ja tehtaille uittamalla. Talven aikana kaadetut tukit vedettiin keväällä jokivarsille odottamaan jäiden lähtöä ja tulvavesiä.

Suomen ensimmäiset matkailijat – millaista matkustaminen oli 1800-luvulla?

Nykyään matkalle lähteminen on helppoa. Junalippu tai lentomatka on muutaman painalluksen päässä, ja matka Helsingistä Ouluun taittuu muutamassa tunnissa. Vielä 1800-luvulla matkustaminen Suomessa oli kuitenkin hidasta, kallista ja usein jopa vaarallista. Silti ihmiset liikkuivat enemmän kuin usein kuvitellaan. Virkamiehet, kauppiaat, opiskelijat, papit ja varakkaat matkailijat kulkivat pitkiäkin matkoja hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junilla.

Suomen köyhyyden, häpeän ja nöyryyden pitkä kaari – 1800‑luvulta nykypäivään

Suomen historiaa kerrotaan usein sankaritarinoina: sisusta, selviytymisestä ja yhtenäisyydestä.

Mutta tämän tarinan alla kulkee toisenlainen kertomus — sellainen, joka ei päätynyt koulukirjoihin eikä ylittänyt uutiskynnystä.

Se on kertomus köyhyydestä, häpeästä ja nöyryydestä, jotka muovasivat suomalaisen arjen sukupolvien ajan ja joiden jäljet näkyvät edelleen.

Tämä artikkeli seuraa ilmiöitä nälkävuosista nykypäivään, ja näyttää, miten Suomi on palaamassa samoihin teemoihin, joista se aikanaan nousi.Suomen köyhyyden, häpeän ja nöyryyden pitkä kaari on pysynyt poissa julkisesta keskustelusta. Lehdissä siitä ei ole juuri puhuttu, vaikka ilmiö on ollut läsnä sukupolvien ajan.
Pääset lukemaan sen alla olevasta painikkeesta.