Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö syvenee – DCA-sopimus tuo vahvistusta turvallisuusstrategiaan

Suomen ja Yhdysvaltain välinen puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement, DCA) astui voimaan 1. syyskuuta 2024, ja se on merkittävä askel Suomen puolustusstrategian vahvistamisessa. Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltain joukkojen nopean siirron Suomeen kriisitilanteissa, tukee Nato-yhteistyötä ja mahdollistaa puolustusmateriaalin ennakkovarastoinnin.
Puolustusministeri Antti Häkkänen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat sopimuksen 18. joulukuuta 2023, ja eduskunta hyväksyi sen 1. heinäkuuta 2024, minkä jälkeen tasavallan presidentti vahvisti sen.
Yhdysvaltain sotilaita on ollut Suomessa säännöllisesti vuodesta 2022 lähtien, erityisesti Dragsvikissä Tammisaaressa ja Hankoniemellä. He osallistuvat Nato-harjoituksiin, kuten Freezing Winds -harjoitukseen, joka keskittyy rannikon puolustamiseen.

Miten sopimus vaikuttaa Suomen puolustusstrategiaan?

DCA-sopimuksen vaikutukset Suomen turvallisuuteen ovat huomattavat:

  • Nopeampi reagointikyky kriisitilanteissa – Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltain joukkojen siirtymisen Suomeen nopeammin ja sujuvammin kuin aiemmin.

  • Syventää Nato-yhteistyötä – Sopimus tukee Suomen Nato-jäsenyyden velvoitteita ja vahvistaa liittokunnan yhteistä puolustusta.

  • Tehostaa harjoitustoimintaa – Suomen ja Yhdysvaltain asevoimat voivat järjestää yhteisiä harjoituksia säännöllisemmin ja tehokkaammin.

  • Mahdollistaa infrastruktuuri-investointeja – Yhdysvallat voi rahoittaa puolustukseen liittyviä hankkeita Suomessa kongressin kautta.

  • Selkeyttää yhteistyön pelisääntöjä – Sopimus määrittelee joukkojen maahantulon, rikosoikeudellisen toimivallan ja verotuskäytännöt.

Miten asiantuntijat arvioivat sopimuksen merkityksen?

Sopimus on saanut asiantuntijoilta pääosin positiivista palautetta. Maanpuolustuskorkeakoulun professori Matti Pesu arvioi, että DCA vahvistaa Suomen ja Yhdysvaltain strategista yhteistyötä ja varmistaa Suomen aseman osana länsimaista puolustusliittoumaa.
Kansainvälisen politiikan asiantuntija Hanna Smith huomauttaa, että sopimus ei muuta Suomen puolustusdoktriinia, mutta se tuo lisäturvaa geopoliittisessa tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on korostanut puolustuksellisen yhteistyön merkitystä.

Miten sopimus vertautuu muihin kansainvälisiin puolustusjärjestelyihin?

DCA:n kaltaisia sopimuksia on solmittu myös muiden maiden kanssa. Esimerkiksi Norja, Puola ja Romania ovat tehneet vastaavanlaisia puolustusyhteistyösopimuksia Yhdysvaltain kanssa. Näissä sopimuksissa korostuu joukkojen sijoittaminen, sotilaallisen tuen nopea saatavuus ja infrastruktuuri-investoinnit, kuten Suomessa.
Suomen sopimus poikkeaa esimerkiksi Saksan ja Japanin vastaavista sopimuksista, joissa Yhdysvaltain asevoimilla on pysyviä tukikohtia. Suomessa ei toistaiseksi ole suunnitelmia vastaavasta järjestelystä.
DCA-sopimus on tärkeä osa Suomen puolustusstrategiaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Se vahvistaa Suomen turvallisuutta ja tukee maan asemaa osana Natoa. Sopimus luo uusia mahdollisuuksia ja korostaa Suomen sitoutumista tiiviiseen yhteistyöhön Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden kanssa.

Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Lähde: um.fi
Kuva: Kuvituskuva

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Saab‑tehtaan suomalainen aalto – 1970‑luvun teollinen siirtolaisuus

Saab‑tehtaan suomalainen aalto on selkeä ja vaikuttava artikkeli 1970‑luvun suuresta suomalaisesta siirtolaisuudesta Ruotsiin. Teksti avaa, miten tuhannet suomalaiset lähtivät Trollhättanin ja Göteborgin teollisuusvyöhykkeelle rakentamaan Ruotsin autoteollisuuden menestystä — ja samalla omaa tulevaisuuttaan.

Tien päällä eläneet – kulkurien unohtunut Suomi

Suomen maaseudulla eli vielä 1900‑luvun puoliväliin saakka joukko ihmisiä, joiden elämä kulki teiden, metsien ja kylien hengessä. Heitä kutsuttiin kulkureiksi – ei pahansuovasti, vaan kuvaamaan ihmisiä, joiden koti oli siellä missä pimeä kohtasi kulkijan. Kulkuri ei ollut rikollinen eikä vaeltelija vailla tarkoitusta. Hän oli osa maaseudun arkea, osa kylien historiaa, osa sitä hiljaista historiaa, joka ei päätynyt kirjoihin mutta jäi ihmisten mieliin.

Artikkeli: “Tässä auttoi Herra – Olli Seppäsen kertomuksia sota-ajan ihmeistä”

Suomen sotahistoria on täynnä kovia taisteluita, raskaita menetyksiä ja kylmää selviytymistä. Mutta sen rinnalla kulkee toinen tarina – kertomus hetkistä, joissa tapahtui jotakin, mitä ei voi selittää pelkällä taktiikalla, säätilalla tai sotilaallisella onnella. Lentäjä ja luennoitsija Olli Seppänen on koonnut näitä muistoja ohjelmassaan “Tässä auttoi Herra”, jossa hän kuvaa tilanteita, joissa Jumalan suojelus tuntui koskettavan rintamaa.

Högfors – Ruukin varjoissa syntynyt teollisuuden valtakunta

Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.