Suomen alkoholin lainsäädännön historiaa

Suomen alkoholilainsäädännön historia on pitkä ja monivaiheinen.

Varhaiset ajat: Oluen juonti oli ollut osa suomalaista kulttuuria jo kauan aikaa sitten. Se oli arkipäiväinen juoma, jota nautittiin niin arjessa kuin juhlassa. Paloviina tuli Suomeen 1500-luvulla. Sen käyttö yleistyi pikkuhiljaa.
1600-luku: Alkoholin käyttöä alettiin paheksua ja kontrolloida. Alkoholin käyttö maalaisrahvaan ja työväestön parissa herätti huolta.
Kieltolaki (1919-1932): Kieltolaki oli voimassa Suomessa vuosina 1919-1932. Laki kielsi alkoholin valmistuksen, myynnin sekä kulutuksen. Kielto johti laajaan salakuljetukseen sekä pimeisiin kauppoihin.
Väkijuomalaki (1932): Kieltolain päätyttyä säädettiin väkijuomalaki, joka toi mukanaan tiukat säännökset alkoholin myynnistä ja anniskelusta. Alko perustettiin valtion alkoholimonopoliksi, joka tarkoittaa, että alkoholia ei saa myydä muut, kuin alkoliike, joka hallitsee ja valvoo alkoholin myyntiä Suomessa.
Nykyinen alkoholilaki: Vuonna 2018 voimaan tullut alkoholilaki (1102/2017) toi mukanaan merkittäviä muutoksia, kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen ja vahvempien oluiden myynnin sallimisen ruokakaupoissa.

Alkoholin käyttöä on säännelty ja kontrolloitu Suomessa pitkään, ja lainsäädäntö on muuttunut yhteiskunnan tarpeiden ja asenteiden mukaan.

Paloviina, eli viljasta tai perunasta tislattu vahva alkoholijuoma, saapui Suomeen 1500-luvulla. Aluksi paloviinaa valmistettiin linnoissa ja kartanoissa, josta se levisi pikkuhiljaa myös maaseudulle. 1600-luku: Paloviinan valmistus yleistyi, ja siitä tuli suosittu juoma erityisesti maaseudulla. Paloviinaa valmistettiin usein kotona, jossa se oli usein arkipäivää monissa talouksissa. 1866: Suomessa tuli voimaan paloviinan kotipolttokielto, joka kielsi viinan kotivalmistuksen.Laista muodostui veropoliittinen, jolla valtio halusi kerätä veroja teollisesti valmistetusta viinasta. Teollinen valmistus: Kotipolton kiellon jälkeen paloviinan valmistus siirtyi teollisiin tislaamoihin.Säätyläiskartanoiden omistajat perustivat tislaamoja teollisuuslaitoksiinsa, jossa myytävän viinan määrää lisättiin.

Suomi on monella tapaa poikkeuksellinen alkoholipolitiikkansa suhteen, mutta se ei ole ainoa maa, jossa on tiukkoja säädöksiä.

Valtion monopoli: Alko, valtion omistama alkoholimonopoli, hallitsee vahvojen alkoholijuomien myyntiä. Tämä on harvinaista, mutta ei täysin ainutlaatuista; esimerkiksi Ruotsissa on vastaava järjestelmä (Systembolaget).
Korkeat verot: Suomessa alkoholiverotus on yksi Euroopan korkeimmista. Tämä on tarkoitettu vähentämään kulutusta ja ehkäisemään alkoholihaittoja.
Rajoitettu myynti: Vahvoja alkoholijuomia (yli 5,5 % alkoholia sisältävät juomat) saa ostaa vain Alkosta. Tämä rajoitus on tiukempi kuin monissa muissa maissa.
Aukioloajat: Alkoholin myyntiaikoja on rajoitettu. Esimerkiksi ruokakaupoissa alkoholia saa myydä vain tiettyinä aikoina, ja baarien aukioloaikoja on säädelty.
Kulttuuriset asenteet: Suomessa on historiallisesti ollut vahva raittiusliike, joka on vaikuttanut alkoholipolitiikkaan. Tämä näkyy edelleen tiukkoina säädöksinä ja korkeina veroina.

Vaikka Suomi on tiukka alkoholipolitiikkansa suhteen, se ei ole ainoa maa, jossa on tiukkoja säädöksiä. Esimerkiksi Norjassa ja Islannissa on myös tiukat alkoholilait.Vuoden 2018 alkoholilaki sanoo: Laki toi mukanaan merkittäviä vapautuksia, kuten vahvempien oluiden ja lonkeroiden myynnin sallimisen ruokakaupoissa. Myös ravintoloiden aukioloaikoja ja anniskelusääntöjä lievennettiin.

Yksi suurimmista esteistä alkoholin vapauttamiselle on ollut huoli kansanterveydestä. Suomessa on perinteisesti ollut korkea alkoholinkulutus ja siihen liittyviä haittoja, kuten alkoholismia ja alkoholiperäisiä sairauksia. Tämä on ollut merkittävä tekijä tiukan sääntelyn taustalla.

Joissakin maissa, kuten Virossa ja Latviassa, alkoholin myynti on vapaampaa, ja tämä on johtanut alkoholin matkustajatuontiin Suomesta näihin maihin. Tämä on myös lisännyt painetta vapauttaa alkoholin myyntiä Suomessa.

Suomen laki ei tällä hetkellä salli yli 5,5 %:n vahvuisten alkoholijuomien myyntiä tavallisissa ruokakaupoissa. Kuitenkin, kesäkuussa 2024 voimaan tuleva lakimuutos sallii käymisteitse alkoholijuomien, kuten oluiden, siidereiden ja viinien, myynnin ruokakaupoissa jopa 8 %:n vahvuuteen asti. Tämä on merkittävä muutos aiempaan lainsäädäntöön, joka rajoitti myynnin 5,5 %:iin.

Kirjoittanut: Tuula Huovinen

Kuva: Kuvituskuva

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Uusimmat artikkelit

Linnan juhlien historia ja kehitys Suomessa

Vuoden 1919 ensimmäiset Linnan juhlat Suomessa olivat varsin vaatimattomat verrattuna nykypäivän juhliin. Tilaisuuden järjesti tuolloin presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Juhlat pidettiin Presidentinlinnassa 6. joulukuuta, joka oli jo tuolloin Suomen itsenäisyyspäivä.