Kovin sotajoulu koettiin talvisodan aikana vuonna 1939.

Sotajouluina kaatui 667 suomalaissotilasta

Suomessa on joulua vietetty useita kertoja sodan varjossa. Talvisodan ja jatkosodan aikana joulunpyhinä kaatui 667 suomalaista.

IS kävi läpi Arkistolaitoksen Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta läpi, kuinka monen sotilaan kaatumispäivä osuu jouluaattoon, joulupäivään tai tapaninpäivään.
Kaatuneiden määrän valossa kovin sotajoulu koettiin talvisodan aikaan, jolloin suomalaisia kaatui 435. Hiljaisinta oli puolestaan jouluna 1944. Tuolloin oli jo solmittu aselepo Neuvostoliiton kanssa, mutta viimeisiä saksalaissotilaita hätisteltiin pois Lapista. Jouluna 1944 suurin osa kuolleista oli menehtynyt sotasairaalassa. Mukana on myös yksi sotavankeudessa kuollut.
Jouluna 1939 taisteltiin monella rintamalla. Kiivaimmat taistelut koettiin Kannaksella Summassa ja Taipaleenjoella. Suomussalmella suomalaiset valmistautuivat tuhoamaan vihollisdivisioonia kirkonkylän tuntumassa. Kiivaidenkin taisteluiden aikana korsuissa jaettiin joululahjoja, laulettiin jouluvirsiä ja muisteltiin kotia.
Joulu 1939: 435 kaatunutta Joulu 1941: 77 kaatunutta Joulu 1942: 75 kaatunutta Joulu 1943: 57 kaatunutta Joulu 1944: 23 kaatunutta

Lähde: Iltasanomat

Toimitti: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Högfors – Ruukin varjoissa syntynyt teollisuuden valtakunta

Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.

Wannseen kokous ja sen yhteys Suomeen

20.1.1942 tehtiin historian järkyttävimpiin kuuluva päätös Wannseen kartanossa, noin 25 km Berliinin lounaispuolella. Kokouksessa päätettiin 11 miljoonan juutalaisen systemaattisesta tuhoamisesta kuolemanleireillä. Kokousta johti Adolf Eichmann, ja häntä avusti Reinhard Heydrich. Juutalaiset oli tuolloin koottu gettoihin ja keskitysleireille.

Mikael Agricola – suomen kirjakielen isä

Mikael Agricola (n. 1510–1557) oli pappi, kääntäjä ja oppinut, jonka työ muutti Suomen historiaa pysyvästi. Hänen vaikutuksensa ulottuu jokaisen suomalaisen arkeen vielä tänäänkin. Kun luet tätä tekstiä, luet Agricolan perintöä.