Rauha ja Valta Ukrainassa. 

Rauhanneuvottelut Ukrainan ja Venäjän välillä ovat edelleen monimutkaiset ja täynnä haasteita. Asiantuntijat arvioivat, että Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii pitkittämään neuvotteluja saadakseen strategista etua.
Lisäksi Venäjä on esittänyt vaatimuksia, kuten Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin eroa ja maan hallinnon purkamista, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä.
Vaikka joitakin keskusteluja on käyty, esimerkiksi Saudi-Arabiassa, niiden tarkoituksena on ollut lähinnä selvittää Venäjän todellisia aikeita sodan lopettamiseksi. Tilanne on siis kaukana yksinkertaisesta, ja molempien osapuolten tavoitteet ovat edelleen kaukana toisistaan.
Monet asiantuntijat uskovat, että sen tavoitteet eivät välttämättä tähtää pysyvään rauhaan. Venäjä on esittänyt ehtoja, kuten Ukrainan puolueettomuuden takaamista ja Naton vaikutusvallan rajoittamista alueella. Lisäksi Venäjä on vaatinut, että Ukraina luopuu aluevaatimuksistaan Venäjän miehittämillä alueilla.
Toisaalta Ukraina ja sen liittolaiset ovat ilmaisseet epäilyksensä Venäjän sitoutumisesta todelliseen rauhaan, sillä Venäjä on jatkanut sotilaallisia toimiaan ja asettanut tiukkoja ehtoja neuvotteluille. Tämä viittaa siihen, että Venäjä saattaa pyrkiä käyttämään neuvotteluja strategisena keinona saavuttaakseen omia tavoitteitaan.
On täysin mahdollista, että Putinin motiivit liittyvät ensisijaisesti Ukrainan haltuunottoon ja sen palauttamiseen Venäjän vaikutuspiiriin. Ukraina on historiallisesti ollut osa Neuvostoliittoa, ja monet Venäjän johtajat, mukaan lukien Putin, ovat viitanneet siihen osana ”Venäjän historiallista aluetta”. Tämä ajattelutapa voi selittää, miksi Putin näkee Ukrainan strategisesti ja symbolisesti tärkeänä.
Lisäksi Ukraina on geopoliittisesti merkittävä maa, jolla on rikas maatalous, luonnonvaroja ja strateginen sijainti Mustanmeren rannalla. Näiden resurssien hallinta voisi vahvistaa Venäjän taloudellista ja sotilaallista asemaa. Samalla Venäjä saattaa pyrkiä estämään Ukrainan länsimaistumisen ja liittymisen EU:hun tai Natoon, mikä olisi vastoin Putinin pyrkimyksiä säilyttää Venäjän vaikutusvalta alueella.
Rauhanturvaajista ollaan monta mieltä, mutta lienee ainut vaihtoehto tässä tapauksessa. Rauhanturvaajien lähettäminen Ukrainaan on ollut kiistanalainen aihe. Venäjä on ilmaissut voimakkaan vastustuksensa rauhanturvaajien sijoittamiselle Ukrainaan, väittäen, että se voisi johtaa suoraan konfliktiin Venäjän kanssa. Euroopassa on kuitenkin käyty keskusteluja mahdollisuudesta lähettää rauhanturvaajia turvaamaan mahdollista rauhansopimusta, ja esimerkiksi Britannia ja Ruotsi ovat osoittaneet tukea tällaiselle ajatukselle.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
lähde: The Moscow times ja Mtv. Uutiset
Kuva: Kuvitus kuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Zavidovo-vuoto – kun salaisuus ravisteli Suomen ulkopolitiikkaa

Vuonna 1972 tapahtunut Zavidovo-vuoto on yksi Suomen lähihistorian merkittävimmistä mutta yllättävän vähän tunnetuista poliittisista skandaaleista. Se paljasti, kuinka herkkä tasapaino vallitsi Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa kylmän sodan aikana – ja kuinka sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka kietoutuivat toisiinsa.

Syksy, tuo vanha tuttu vieras

Syksy tulee aina. Se ei kysy lupaa, ei tee numeroa itsestään. Se vain saapuu—hiljaa, kuin vanha ystävä, joka tietää ettei tarvitse selitellä. Ja sitten se menee. Jättää jälkeensä kosteita lehtiä, harmaita aamuja ja sen oudon kaihon, joka ei ole surua mutta ei iloakaan.

Viipurin pamaus ja kultamitalikäsi – Sten Suvion tarina

Kun Sten Suvio (1911–1988) astui kehään Berliinin olympialaisissa vuonna 1936, hän oli sekä nyrkkeilijä, että suomalaisen sisun ruumiillistuma, Viipurin kasvatti, jonka vasen käsi – myöhemmin sodassa haavoittunut – iski tiensä historian kirjoihin.