Raatteen tien helvetti jäätyi 75 vuotta sitten – jopa kuolleet hevoset syötiin

Talvisodan eräs kuuluisimmista taisteluista käytiin Raatteen tiellä 75 vuotta sitten paukkupakkasten kurittaessa sotilaita.
Pakkasta on neljäkymmentä astetta. Neuvostojoukot ovat saarrettu mottiin, eikä sotilaat uskaltaneet murtautua saarrosta ulos. Mottitaistelussa miehiä kuoli luoteihin ja nälkään. Tulipalopakkaset kaatoivat sekä suomalaisia että venäläisiä sotilaita ja pula ruuasta oli armoton.
Suomussalmella, Raatteentiellä käytiin eräs Talvisodan ratkaisutaisteluista. Neuvostosotilaat hyökkäsivät Suomussalmelle tarkoituksenaan katkaista Suomi kapeimmasta kohdastaan ja tukkia maayhteydet Ruotsiin. Suomalaissotilaat onnistuivat kuitenkin saartamaan joukot ja saavuttivatkin merkittävän torjuntavoiton.

Jäinen helvetti maailmankartalle

Suomi soti Raatteentiellä itsensä maailmankartalle, kun tieto pienen Suomen sinnikkäistä sotilaista ja suurten neuvostojoukkojen menestyksekkäästä torjunnasta levisi ympäri maailmaa. Kirjeenvaihtajat kuvasivat taistelutannerta jäiseksi helvetiksi.
Jäinen taistelutanner todellakin oli. Kylmä sää vaivasi kumpaakin osapuolta, mutta eniten siitä kärsivät neuvostojoukot. Lumipyryt tukkivat neuvostosotilaille tärkeitä teitä, eikä heidän riittämätön talvivarustus ei suojannut riittävästi pakkaselta. Moni sotilas paleltui kuoliaaksi ja monilla paleltumat olivat niin syviä, että raajoja amputoitiin. Automaattiaseet jäätyivät käyttökelvottomiksi ja panssarivaunut eivät käynnistyneet kovassa pakkasessa.
Nälkä vaivasi hyisellä taistelutantereella molempia osapuolia. Erityisen ankara puute ravinnosta oli mottiin jääneillä puna-armeijan sotilailla ja kaikki ravinnoksi kelpaava hyödynnettiin. Jauhoista keitettiin velliä ja jopa hevoset syötiin.

Maaston tuntemus toi voiton

Suomalaissotilaiden valttikortti taisteluissa oli maaston tuntemus. Umpihangessa hiihtäen kulkevia valkopukuisia sotilaita oli miltei mahdotonta erottaa maastosta muutamienkaan metrien päästä.
Suomalaiset miinoittivat neuvostosotilaille tärkeät tiet ja reitit. Joukot saarrettiin ja tuhotulta viholliselta saatiin sotasaaliita omaan käyttöön helpottamaan kalusto- ja tavarapulaa.
Kirjoittaja: Leeni Varis / YLE
Lähteet: Teemu Keskisarja: Raaka tie Raatteeseen, Siltala, Anatoli Gordijenko: Kuoleman divisioona, Gummerus, Raatteenportti.fi. Jutun kirjoittaja on toimittajaharjoittelijana Yle Etelä-Karjalan toimituksessa.
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

“Karjalan evakot: Muutto ja sopeutuminen sodan varjossa”

Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle laajoja alueita, mikä johti merkittäviin evakuointeihin. Evakot, eli siirtoväki, olivat ihmisiä, jotka joutuivat jättämään kotinsa luovutetuilla alueilla, kuten Karjalassa, Kuusamossa, Sallassa ja Petsamossa.