Päätoimittajan tervehdys – 6 vuotta Suomen historiaa

Hyvät lukijat, Suomen Kenttälehti täyttää tänä vuonna kuusi vuotta. Ensimmäiset historiaa käsittelevät jutut julkaistiin kuusi vuotta sitten, ja siitä lähtien olemme kulkeneet yhdessä pitkän ja monipuolisen matkan suomalaisen menneisyyden parissa. Näihin vuosiin on mahtunut paljon: lehden uudistamista, suunnan hakemista ja rohkeita kokeiluja sen suhteen, millä tavoin historiaa kannattaa kertoa nykypäivän lukijalle.
Maailma muuttuu ympärillämme, ja sen mukana myös Suomen Kenttälehden toiminta kehittyy. Jotta voimme jatkossakin tuottaa laadukkaita, syvällisiä ja huolella toimitettuja artikkeleita, otamme käyttöön pienen maksullisen lisäyksen osaan uusista jutuista. Maksulliset sisällöt mahdollistavat sen, että voimme panostaa entistä enemmän tutkimukseen, arkistolähteisiin ja tarinoihin, jotka ansaitsevat tulla kerrotuiksi.
Perussisältö säilyy edelleen kaikkien luettavissa, ja maksulliset artikkelit on merkitty selkeästi. Toivon, että näette tämän uudistuksen sijoituksena suomalaisen historiankirjoituksen tulevaisuuteen — ja mahdollisuutena syventää lehden antia entisestään.
Kiitos, että olette kulkeneet mukana nämä kuusi vuotta. Teidän tukenne ja kiinnostuksenne tekee Suomen Kenttälehdestä sen, mitä se on.

Lämpimin terveisin, Päätoimittaja

Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Högfors – Ruukin varjoissa syntynyt teollisuuden valtakunta

Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.

Wannseen kokous ja sen yhteys Suomeen

20.1.1942 tehtiin historian järkyttävimpiin kuuluva päätös Wannseen kartanossa, noin 25 km Berliinin lounaispuolella. Kokouksessa päätettiin 11 miljoonan juutalaisen systemaattisesta tuhoamisesta kuolemanleireillä. Kokousta johti Adolf Eichmann, ja häntä avusti Reinhard Heydrich. Juutalaiset oli tuolloin koottu gettoihin ja keskitysleireille.

Mikael Agricola – suomen kirjakielen isä

Mikael Agricola (n. 1510–1557) oli pappi, kääntäjä ja oppinut, jonka työ muutti Suomen historiaa pysyvästi. Hänen vaikutuksensa ulottuu jokaisen suomalaisen arkeen vielä tänäänkin. Kun luet tätä tekstiä, luet Agricolan perintöä.