PÄÄSIÄINEN

Pääsiäinen on vanhimpia kirkollisia juhlia. Aluksi Kristuksen ylösnousemuksen muistojuhlaa vietettiin joka sunnuntai. Vuosittaisen juhlan aseman pääsiäinen sai 200-luvulla.
Pääsiäistä edeltää 40 päivän mittainen paastonaika, joka alkaa tuhkakeskiviikkona. Tätä edeltävä päivä, laskiainen, liittyy nimeltään paastoon. Paastoon laskeudutaan, laskiainen – paastosta päästään, pääsiäinen.
Palmusunnuntai. Pääsiäisajan aloittaa palmusunnuntai. Nimi viittaa vihreisiin lehviin, joilla koristettiin kirkko. Jeesus ratsasti Jerusalemiin palmusunnuntaina juhliakseen pääsiäistä. Pääsiäinen oli jo silloin juutalaisten keväinen juhla.
Kiirastorstai. Pääsiäisviikon päivistä kiirastorstai on puhdistuspäivä. Kiirastorstai nimenä johtuu Jeesuksen suorittamasta jalkojenpesuoperaatiosta. Ruotsin kielessä skära tarkoittaa puhdistamista, ja ruotsalaisten kiirastorstai onkin nimeltään skärtorsdag, puhdistustorstai. Suomen kieleen sana lainautui hieman vääntyneessä muodossa ja siitä tuli kiirastorstai. Suomalaiset eivät sinänsä ymmärtäneet mitään siitä, että ruotsinkieliseen lähdesanaan liittyi puhdistamista ja keksivät sen sijaan, että kiira on jokin pihapiirissä asustava pahansuopa olento. Kiira piti karkottaa kiirastorstaina pois.
Pitkäperjantai. Pitkäperjantai on ollut pitkän paastonajan kärsimysjakson huipentuma. Se on Jeesuksen kärsimyskuoleman muistopäivä. Pitkäperjantaina Jeesus kuoli ristille. Kristuksen kuoleman muistopäivänä pitkäperjantai tunnetaan 300-luvulta lähtien. Myös tavallisten ihmisten kärsimys huipentui pitkäperjantaina, sillä se oli 40-päiväisen paaston miltei viimeinen päivä. Pitkäperjantaina ei ole saanut nauraa eikä kulkea kylillä, vaan on luettu kotona sanaa tai käyty kuulemassa sitä kirkossa. Pitkäperjantaina on tulenkin teko ollut kielletty, ja on pitänyt tulla toimeen kylmällä ruualla. Edes lasta ei ole saanut imettää.
Pääsiäissunnuntai. Pääsiäispäivä eli pääsiäissunnuntai on kirkkojuhlista suurin. Se on ylösnousemuksen päivä, silloin Jeesus nousi haudastaan ylös taivaaseen. Pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle meni naisia kukkia tuomaan. Kun he pääsivät perille, olikin kalliohaudan suuta vartioiva kivipaasi kadonnut. Naiset kurkistivat ihmeissään hautaan ja näkivät siellä enkelin. Enkeli ilmoitti heille, että Jeesus on noussut ylös kuolleista ja elää. Hän kehotti naisia kertomaan edellä mainitun Jeesuksen ystäville.
2. pääsiäispäivä on ensimmäisen pääsiäispäivän jälkeisenä maanantaina. Toinen pääsiäispäivä on ikivanha jäänne juutalaisten tavasta viettää kahdeksanpäiväistä pääsiäisjuhlaa. Pääsiäinen alkoi palmusunnuntaista ja päättyi toiseen pääsiäispäivään.
Tunturisusi
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Saab‑tehtaan suomalainen aalto – 1970‑luvun teollinen siirtolaisuus

Saab‑tehtaan suomalainen aalto on selkeä ja vaikuttava artikkeli 1970‑luvun suuresta suomalaisesta siirtolaisuudesta Ruotsiin. Teksti avaa, miten tuhannet suomalaiset lähtivät Trollhättanin ja Göteborgin teollisuusvyöhykkeelle rakentamaan Ruotsin autoteollisuuden menestystä — ja samalla omaa tulevaisuuttaan.

Tien päällä eläneet – kulkurien unohtunut Suomi

Suomen maaseudulla eli vielä 1900‑luvun puoliväliin saakka joukko ihmisiä, joiden elämä kulki teiden, metsien ja kylien hengessä. Heitä kutsuttiin kulkureiksi – ei pahansuovasti, vaan kuvaamaan ihmisiä, joiden koti oli siellä missä pimeä kohtasi kulkijan. Kulkuri ei ollut rikollinen eikä vaeltelija vailla tarkoitusta. Hän oli osa maaseudun arkea, osa kylien historiaa, osa sitä hiljaista historiaa, joka ei päätynyt kirjoihin mutta jäi ihmisten mieliin.

Artikkeli: “Tässä auttoi Herra – Olli Seppäsen kertomuksia sota-ajan ihmeistä”

Suomen sotahistoria on täynnä kovia taisteluita, raskaita menetyksiä ja kylmää selviytymistä. Mutta sen rinnalla kulkee toinen tarina – kertomus hetkistä, joissa tapahtui jotakin, mitä ei voi selittää pelkällä taktiikalla, säätilalla tai sotilaallisella onnella. Lentäjä ja luennoitsija Olli Seppänen on koonnut näitä muistoja ohjelmassaan “Tässä auttoi Herra”, jossa hän kuvaa tilanteita, joissa Jumalan suojelus tuntui koskettavan rintamaa.

Högfors – Ruukin varjoissa syntynyt teollisuuden valtakunta

Karjaanjoen varrella, Karkkilan sydämessä, seisoo yhä tänä päivänä punatiilinen tehdasrakennus, jonka ikkunoista on katsottu Suomen teollistumisen nousua yli kahden vuosisadan ajan. Högfors on tehdas. Se on maisema, yhteisö ja kertomus siitä, miten rauta, tuli ja ihmisten sitkeys muovasivat kokonaisen kaupungin.