Suomen aikamedia kertoo suomalaisesta kenttätoiminnasta, luonnosta ja maaseudun arjesta. Julkaisemme artikkeleita, historiaa, käytännön ohjeita ja ajankohtaisia aiheita selkeästi ja luotettavasti. Lehti on suunnattu kaikille, jotka arvostavat perinteisiä taitoja ja suomalaista kenttähenkeä.
Vuonna 2017 tehdyn tilikamarin raportin mukaan Venäjällä oli 16 270 pommisuojaa. Avointen lähteiden tietojen mukaan Moskovassa on nykyään noin 250 erikoistunutta turvakotia.

Moskovan pommisuojat ovat valmiina

Moskovan tunnetuimmat maanalaiset tilat ja pommisuojat ovat Metro-2, Ramenki-43 ja Stalinin bunkkeri, jossa voi jopa varata retken. Moskovan Frunzenskajan penkereellä on laajoja maanalaisia tiloja puolustusministeriön kansallisen valvontakeskuksen rakennusten kompleksissa. Monissa muissa valtion virastoissa, kuten valtioneuvoston talossa, on myös pommisuojia, Gazeta.Ru verkkosivuillaan. Moskovan rakennuskompleksin sanomalehden Moskovan näkökulman mukaan yli 2500 laitosta voidaan nopeasti muuntaa myös pommisuojiksi – metroasemiksi, pysäköintialueiksi, maanalaisiksi ostoskeskuksiksi ja jopa kellareiksi.
Moskovassa oli viimeksi luettelo erilaisista maanalaisista tiloista ja pommisuojista vuonna 2016. Moskovan kaupungin hätätilaministeriön pääosaston varapäällikkö Andrei Mishchenko sanoi sitten, että Moskova oli valmis tarjoamaan pommisuojia 100 prosentille kaupungin väestöstä.
Neuvostoliiton aikana pommisuojat oli tehty suojaamaan joukkotuhoaseilta, mukaan lukien kemialliset ja ydinaseet. Tällaisissa turvakodeissa ei voi olla pitkään ilman vesihuoltoa, ruokatarvikkeita, taittosänkyjä ja saniteettitiloja, mutta on olemassa asiaankuuluvia laiteohjelmia, verkkosivusto sanoi viitaten eläkkeellä olevaan EMERCOMin kenraaliin Igor Jakupoviin. 21. tammikuuta kerrottiin, että pietarilainen yritys aikoi rakentaa uuden pommisuojan rautatieaseman viereen. Aiemmin kerrottiin, että pommisuojan rakentaminen Moskovaan alkoi lähellä Botanichesky Sadin metroasemaa Moskovassa. Bunkkeriin mahtuu jopa 1 500 henkilöä.
Lähde: Pravda.ru
Toimitti: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Tukkimiehet ja virran voima

Suomen metsäteollisuuden kasvu perustui pitkälti metsien, jokien ja niitä pitkin kulkeneiden tukkimiesten työhön. Ennen metsäteitä ja raskaita kuljetuskalustoja puut saatiin sahoille ja tehtaille uittamalla. Talven aikana kaadetut tukit vedettiin keväällä jokivarsille odottamaan jäiden lähtöä ja tulvavesiä.

Suomen ensimmäiset matkailijat – millaista matkustaminen oli 1800-luvulla?

Nykyään matkalle lähteminen on helppoa. Junalippu tai lentomatka on muutaman painalluksen päässä, ja matka Helsingistä Ouluun taittuu muutamassa tunnissa. Vielä 1800-luvulla matkustaminen Suomessa oli kuitenkin hidasta, kallista ja usein jopa vaarallista. Silti ihmiset liikkuivat enemmän kuin usein kuvitellaan. Virkamiehet, kauppiaat, opiskelijat, papit ja varakkaat matkailijat kulkivat pitkiäkin matkoja hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junilla.

Suomen köyhyyden, häpeän ja nöyryyden pitkä kaari – 1800‑luvulta nykypäivään

Suomen historiaa kerrotaan usein sankaritarinoina: sisusta, selviytymisestä ja yhtenäisyydestä.

Mutta tämän tarinan alla kulkee toisenlainen kertomus — sellainen, joka ei päätynyt koulukirjoihin eikä ylittänyt uutiskynnystä.

Se on kertomus köyhyydestä, häpeästä ja nöyryydestä, jotka muovasivat suomalaisen arjen sukupolvien ajan ja joiden jäljet näkyvät edelleen.

Tämä artikkeli seuraa ilmiöitä nälkävuosista nykypäivään, ja näyttää, miten Suomi on palaamassa samoihin teemoihin, joista se aikanaan nousi.Suomen köyhyyden, häpeän ja nöyryyden pitkä kaari on pysynyt poissa julkisesta keskustelusta. Lehdissä siitä ei ole juuri puhuttu, vaikka ilmiö on ollut läsnä sukupolvien ajan.
Pääset lukemaan sen alla olevasta painikkeesta.