Maailman pisin konsertti

Maailman pisimmän konsertin onnistui toteuttamaan sveitsiläinen yhtye "Borgesia" vuonna 2015. Konsertti kesti peräti 432 tuntia, eli 18 päivää, ja se järjestettiin sveitsiläisessä kulttuurikeskuksessa nimeltään Dampfzentrale.
Konsertin aikana yhtye soitti yhtäjaksoisesti musiikkia ilman taukoja, ja yleisö oli tervetullut saapumaan ja poistumaan milloin halusi. Tämä ennätyksellisen pitkä konsertti on edelleen Guinnessin ennätystenkirjassa.
Edellä kerrottu tarina luovasta konsertista olisi voinut olla vaikkapa tuollainen, mutta tämä konsertti jossa sain olla läsnä 10-11.6 oli ainutlaatuinen tapahtuma kaikesta huolimatta ja se kesti 15 tuntia. Yleisö sai saapua ja poistua miten halusi. Konsertti Suomen maaperällä lienee kuitenkin pisin konsertti, joka on järjestetty koskaan. Tulos kylläkin on epävirallinen.
Tapahtuma oli järjestetty Nuppulinnassa Jyrki Koskisen (Rudi Rafaelin) talossa, joksi taiteilija itseään tituleeraa. Konsertti alkoi klo 19 illalla ja jatkui seuraavaan päivään, jolloin se loppui klo 10 aamupäivällä.
Konsertin aloitti Suomen tangoprinssi Kalle Jussila Seinäjoelta vm 2015, jolloin hänet valittiin siellä kuninkaalliseen tehtäväänsä. Hän lauloi Suomalaista iskelmämusiikkia eri aikakausilta. Jussila osaa todellakin olla se, joksi tangokuninkaallista sanotaan. Osaa esiintyä ja laulaa tangoja erilaisissa tilaisuuksissa, kuten konserteissa. Hän osaa sanan mukaisesti viihdyttää kuuntelijoitaan. Tangokuninkaallisen kykyihin kun on osata välittää tangojen vahvoja tunteita yleisölle. Hänen esiintymisensä kesti 2 tuntia. Jussilan sivuja kun vilkaisen, niin siellä hän kertoo seuraavaa:
Kalle Jussila on suomalainen laulaja sekä musiikintekijä. Hän kantaa ylpeänä tangolaulajan titteliä. Kalle Jussila lähti hieman varttuneemmalla iällä uudelleen n. 10 vuoden tauon jälkeen musiikin pariin. Siitä onkin todisteena jo kolme levyllistä musiikkia, joista suurin osa on Kallen omaa sävellys- ja sanoitustuotantoa”. Varsin pitkän linjan musiikin tekijästä siis on kyse.
Jussilan esiintymisen jälkeen jatkoi viihteen monitoimimies ja Kuopion oma mies ME-hanuristi Anssi K Laitinen.

Laitinen on hallitseva maailmanennätyshanuristi Guinness World Records™ -ennätyskirjan virallinen harmonikan kestävyyssoiton maailmanennätys (Longest Marathon Playing Accordion) tehtiin 11.7.2018 klo 8:00 – 13.7.2018 klo 0:03 välisenä aikana Kuopion Klubilla. Uusi maailmanennätysaika on 40 tuntia 3 minuuttia ja 10 sekuntia.

Eikä sanatkaan mene sekaisin mitä mies sanoo, eli on myös varsin hyvä puhumaan ja siten viihdyttämään.
Puolen yön aikoihin hanuristi vaihtui ja silloin puikkoihin tarttui Henrik Nordman. Itsestään hän kertoo seuraavaa:
”Aloitin harmonikan soiton vuonna 1994 – samana vuonna kun aloitin koulutaipaleeni. Ensin soitin Arto Kivekkään harmonikkakoulussa yksityisoppilaana ja sitten Mikkelin musiikkiopistossa – edelleen Arton oppilaana. Esiintymiskokemusta alkoi karttua välittömästi ensin sukulaisten juhlissa ja sitten vähitellen muissakin tapahtumissa ja pian nuoren miehen kesät olivatkin lähes tulkoon pelkkää soittamista. Syntymäpäiviä, häitä, hautajaisia, konsertteja, yhteislauluiltoja ja muita tapahtumia. Olen myös toiminut kuoron säestäjänä sekä teatterimuusikkona. Olen esiintynyt myös Saksassa ja Norjassa.
Konserteista mainittakoon maankuulun harmonikkataiteilija Veikko Ahvenaisen konsertit, joissa olen ollut soittamassa useana vuonna eri paikkakunnilla.
Esiintyjät olivat hyvät ja nimekkäät iskelmä taivaan alla. Tilaisuutta avusti myös Tuusulan kunta.
Kirjoittanut:Tuula Huovinen
Kuva: Kuvituskuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Rahulan kahakka 1789 – Savon metsien varjossa käyty unohdettu taistelu

Kesä 1789 oli Savossa levoton. Kustaan sodan rintamat aaltoilivat edestakaisin, ja metsien kätköissä liikkui hermostuneita partioita, jotka tiesivät, että jokainen mutka kapealla metsätiellä saattoi tuoda vihollisen silmien eteen. Yksi näistä kohtaamisista johti Ristiinan Rahulan kylän liepeillä pieneen mutta kiivaaseen kahakkaan, joka kuvastaa sodan todellista luonnetta paremmin kuin yksikään suuri taistelu.

Kela, kunnat ja valtio – miten Suomi päätyi nykyiseen sosiaaliturvan työnjakoon?

Viime päivinä on käyty julkisuudessa keskustelua kelan toiminnasta ja siksi halusin pureutua tähän asiaan tarkastelemalla hieman kelan toimintaa mikä se on millainen se on ollut. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä näyttää ulospäin selkeältä: Kela maksaa etuudet, kunnat hoitavat palvelut ja valtio ohjaa kokonaisuutta. Todellisuudessa tämä työnjako on vuosikymmenten aikana syntynyt kompromissi, joka ei ole aina ollut looginen eikä yksinkertainen. Jotta nykyinen järjestelmä ymmärretään, on palattava 1930‑luvulle ja 1990‑luvun lamaan – kahteen hetkeen, jotka muovasivat suomalaisen sosiaaliturvan perustukset.

Suomalaiset Napoleonin sodissa – sotilaita kahden keisarin välissä

Kun Eurooppa syttyi liekkeihin Napoleonin sotien myötä, suomalaiset sotilaat joutuivat keskelle suurvaltojen välienselvittelyä tavalla, joka tuntuu lähes uskomattomalta. Vain muutamassa vuodessa he taistelivat sekä Napoleonin liittolaisia että hänen vihollisiaan vastaan – ilman että he itse olivat koskaan valinneet puolta. Suomen kohtalo määräytyi tuolloin Ruotsin ja Venäjän tahtojen mukaan, ja sotilaat seurasivat valtakuntaa, jonka alamaisia he olivat.