Linnan juhlien historia ja kehitys Suomessa
Vuoden 1919 ensimmäiset Linnan juhlat Suomessa olivat varsin vaatimattomat verrattuna nykypäivän juhliin. Tilaisuuden järjesti tuolloin presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Juhlat pidettiin Presidentinlinnassa 6. joulukuuta, joka oli jo tuolloin Suomen itsenäisyyspäivä.
Vieraita oli noin 150, ja ohjelma koostui pääasiassa muodollisesta vastaanotosta, jonka aikana tarjoiltiin kahvia ja makeisia. Tilaisuudessa esitettiin Maamme-laulu ja pidettiin puheita, joissa juhlistettiin Suomen itsenäisyyttä ja sen nuorta tasavaltaa.
Juhlat eivät olleet niin loistokkaat kuin nykyään, mutta ne merkitsivät alkua perinteelle, joka on vuosien varrella kehittynyt yhdeksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista juhlatilaisuuksista. Tämä oli alkupiste juhlan perinnölle, joka nykyään houkuttelee merkittäviä suomalaisia, mukaan lukien poliitikkoja, kulttuuripersoonia ja urheilijoita.
Itsenäisyyden alkutaipaleella Linnan juhlia ei järjestetty joka vuosi. Vuonna 1931 presidentti Svinhufvud täytti 70 vuotta, ja syntymäpäiväjuhlat syrjäyttivät itsenäisyyspäiväjuhlat. Linnan juhlia ei myöskään vietetty vuonna 1932 Ruotsista tehdyn valtiovierailun takia. Presidentin sairastuminen sota ja pulavuosina sekä presidentinlinna remontti ja Sylvi Kekkosen kuolema itsenäisyyspäivän lähellä olivat myös linnanjuhlinnan peruuntumisen syitä.
1950-luku
1950-luvulla Suomenlinnan juhlat itsenäisyyspäivänä olivat suhteellisen vaatimattomia verrattuna myöhempiin vuosiin. Pääpaino oli isänmaallisissa puheissa, kirkon palveluksissa ja pienissä kokoontumisissa. Tunnelma oli enemmän pohdiskeleva, kunnioittaen Suomen itsenäisyyden puolesta tehtyjä kamppailuja ja uhrauksia.
1960-luku
1960-luvulla siirryttiin järjestelmällisempiin ja julkisempiin juhliin. Vanha Ylioppilastalo Helsingissä oli opiskelija-aktivismin keskus, ja juhlat sisälsivät usein opiskelijoiden osallistumista. Suomenlinnan juhliin kuului paraateja, konsertteja ja muita julkisia kokoontumisia.
1970-luku
1970-luvulla itsenäisyyspäivän juhlat muuttuivat eloisammiksi ja juhlallisemmiksi. Kaupat koristelivat ikkunoitaan sinivalkoisilla väreillä, leipomot tuottivat sinivalkoisella kuorrutuksella koristeltuja kakkuja, ja perheet sytyttivät kynttilöitä ikkunoihinsa. Suomenlinnassa juhliin kuului suurempia julkisia tapahtumia, kuten konsertteja, paraateja ja ilotulituksia, mikä teki niistä elävämpiä ja yhteisöllisempiä tilaisuuksia.
Nämä vuosikymmenet merkitsivät siirtymää hillitymmistä, pohdiskelevista juhlista suurempiin, julkisempiin ja juhlallisempiin tapahtumiin, mikä heijastaa Suomen muuttuvaa sosiaalista ja poliittista maisemaa.
Vaikka juhlit ovatkin kehittyneet ja muuttuneet vuosien varrella, ne ovat aina olleet tärkeä osa Suomen itsenäisyysjuhlien perintöä ja kansallista identiteettiä.
Linnan juhlat 2024 ovat muistutus siitä, että vaikka ajat ovat vaikeat, Suomen kansa seisoo yhtenäisenä ja valmiina rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Tämä juhla on toivon ja yhteisöllisyyden symboli, joka kantaa meitä eteenpäin vaikeuksista huolimatta.
Hyvää Itsenäisyyspäivää 2024.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuva: Kuvitus kuva
Tekstin tieto: Netin ihmeellinen maailma
