Suomen aikamedia kertoo suomalaisesta kenttätoiminnasta, luonnosta ja maaseudun arjesta. Julkaisemme artikkeleita, historiaa, käytännön ohjeita ja ajankohtaisia aiheita selkeästi ja luotettavasti. Lehti on suunnattu kaikille, jotka arvostavat perinteisiä taitoja ja suomalaista kenttähenkeä.
MTK Keski-Pohjanmaa vaatii, että turvamaiden kaltoinkohtelusta luovutaan ruuantuotannon turvaamiseksi. Suosta raivattua peltoa Kannuksessa. Arkistokuva

”Kyllä me tämän kansan ruokimme, kunhan meille annetaan reilu mahdollisuus”, vetoaa MTK Keski-Pohjanmaa

Tuottajaliitto muistuttaa, että nyt tulisi luopua toimista, jotka haittaavat ruuantuotannon tehokkuutta, ja sallia kaikki keinot ruuantuotannon turvaamiseen.
MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta on huolissaan siitä, miten Venäjän Ukrainassa aloittama sota ja sen vaikutukset globaaliin ruokahuoltoon tulevat vaikuttamaan Suomeen.

MTK Keski-Pohjanmaa peräänkuuluttaa nyt maatalouden rahoituskriisin helpottamiseen nopeita toimia, joihin pitää saada mukaan kaikki tahot, erityisesti kauppa ja valtio.

”Huoltovarmuussuunnitelmat tulee saattaa ajan tasalle, ja nyt tulisi panostaa huoltovarmuuskriisiin vastaamiseen”, Tuottajaliitto vaatii.

”Me olemme valmiita tämän eteen tekemään töitä. Kyllä me tämän kansan ruokimme, kunhan meille annetaan reilu mahdollisuus. Tällä hetkellä maatilojen kriisin vastaanottokyky on heikko”, toteaa MTK Keski-Pohjanmaan puheenjohtaja Atso Ala-Kopsala.

Hän muistuttaa, että maatalouspolitiikassa pitäisi nyt keskittyä siihen, että meillä riittää ruokaa.

”Ruoantuotanto, ruokaturva ja niiden taustalla oleva kannattava maatalous ovat unohtuneet ja tulee ottaa jälleen mukaan maatalouspolitiikan keskiöön ja sovittaa realistisesti yhteen vihreän kehityksen kanssa”, kannanotossa todetaan
Toimenpiteet, jotka haittaavat ruuantuotannon tehokkuutta, pitäisi nyt tuottajaliiton mukaan lakkauttaa ja sallia kaikki keinot ruuantuotannon turvaamiseen.
”Ostolannoitteiden heikon saatavuuden ja korkean hinnan takia kotieläinten lannoiterajoituksia tulisi järkevöittää ja kotieläinten lantaa pitäisi voida käyttää ravinnemäärissä yhtä paljon kuin keinolannoitteita.”
Samasta syystä liitto vaatii myös ”turvemaiden kaltoinkohtelusta” luopumista. ”Turvemailla on luonnostaan typpivaranto ja niillä voidaan tuottaa hyvä sato pienemmillä lannoitemäärillä.”
MTK Keski-Pohjanmaata huolettaa myös viljelijöiden jaksaminen. Viljelijät ovat väsyneitä siihen, että puheet ja teot eivät kohtaa.
”Tässä kriisissä teot ratkaisevat. Viljelijöiden hyvinvointi tarvitsee panostukset ja esimerkiksi Välitä viljelijästä -toiminnan rahoitus tulee turvata”, tuottajaliitto muistuttaa.
MTK Keski-Pohjanmaa kertoo lahjoittavansa tuhat euroa ukrainalaisten auttamiseen. Halu auttamiseen on suuri, koska maatiloilla on syntynyt ystävyyksiä ukrainalaisten kanssa. Lisäksi liitto toteaa, että Ukrainan sota muistuttaa monelta osin Suomen talvisotaa, mikä lisää ymmärrystä ja auttamishalua ukrainalaisia kohtaan.
Uutisoi: Maaseudun tulevaisuus
Toimitti: Tuula Huovinen
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Tukkimiehet ja virran voima

Suomen metsäteollisuuden kasvu perustui pitkälti metsien, jokien ja niitä pitkin kulkeneiden tukkimiesten työhön. Ennen metsäteitä ja raskaita kuljetuskalustoja puut saatiin sahoille ja tehtaille uittamalla. Talven aikana kaadetut tukit vedettiin keväällä jokivarsille odottamaan jäiden lähtöä ja tulvavesiä.

Suomen ensimmäiset matkailijat – millaista matkustaminen oli 1800-luvulla?

Nykyään matkalle lähteminen on helppoa. Junalippu tai lentomatka on muutaman painalluksen päässä, ja matka Helsingistä Ouluun taittuu muutamassa tunnissa. Vielä 1800-luvulla matkustaminen Suomessa oli kuitenkin hidasta, kallista ja usein jopa vaarallista. Silti ihmiset liikkuivat enemmän kuin usein kuvitellaan. Virkamiehet, kauppiaat, opiskelijat, papit ja varakkaat matkailijat kulkivat pitkiäkin matkoja hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junilla.

Suomen köyhyyden, häpeän ja nöyryyden pitkä kaari – 1800‑luvulta nykypäivään

Suomen historiaa kerrotaan usein sankaritarinoina: sisusta, selviytymisestä ja yhtenäisyydestä.

Mutta tämän tarinan alla kulkee toisenlainen kertomus — sellainen, joka ei päätynyt koulukirjoihin eikä ylittänyt uutiskynnystä.

Se on kertomus köyhyydestä, häpeästä ja nöyryydestä, jotka muovasivat suomalaisen arjen sukupolvien ajan ja joiden jäljet näkyvät edelleen.

Tämä artikkeli seuraa ilmiöitä nälkävuosista nykypäivään, ja näyttää, miten Suomi on palaamassa samoihin teemoihin, joista se aikanaan nousi.Suomen köyhyyden, häpeän ja nöyryyden pitkä kaari on pysynyt poissa julkisesta keskustelusta. Lehdissä siitä ei ole juuri puhuttu, vaikka ilmiö on ollut läsnä sukupolvien ajan.
Pääset lukemaan sen alla olevasta painikkeesta.