Saimaan kanava on avoinna liikenteelle, mutta laivoja siellä ei tällä hetkellä kulje. Kuva: Väylä

Kuljetuskaluston kysyntä kasvoi rajusti Saimaan kanavan hiljennyttyä – mutta mistä löytyy osaavia kuljettajia?

Toistaiseksi kalustoa on riittävästi puukuljetuksiin, mutta osaavista kuljettajista alkaa olla pula.
Rahtiliikenne Saimaan kanavalla loppui käytännössä kokonaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tänä laivauskautena kanavassa on liikennöinyt yksi rahtialus, joka haki lastin Joensuusta.
EU:n asettamat pakotteet eivät koske Saimaan kanavaa, mutta laivayhtiöt eivät halua riskeerata toimintaansa. Varustamot eivät saa vakuutuksia kuljetuksilleen Venäjän alueelle, mikä on yksi syy rahtikuljetusten loppumiseen kanavalla.
Uusia kuljetusreittejä on jo kehitetty. Niiden vakiinnuttua paluu Saimaan kanavalle on entistä epätodennäköisempää.
UPM Metsän logistiikkapäällikön Esa Korhosen mielestä maaliskuusta tähän päivään eletyllä ajanjaksolla on merkittävä vaikutus Suomen puunkuljetuslogistiikkaan.
”Venäjältä tuli Suomeen vuosittain yhteensä 10 miljoonaa kuutiota erilaisia puujakeita. Jos sen jakaa vuorokausille, se tarkoittaa 400 rekkakuormallista joka päivä”, Korhonen havainnollistaa.
Viimeiset puukuormat tulivat Venäjältä huhtikuussa. Kaikki itänaapurista tuotu puu liikkui venäläisellä kuljetuskalustolla – autoilla, junilla ja aluksilla.
”Kun venäläiset koneet jäivät liikenteestä pois, tilalle on jouduttu etsimään kotimaista kuljetuskalustoa”, Korhonen muistuttaa.
Venäjän puun tuonnin loppuminen merkitsee metsäyrityksille myös korvaavan puun hankintaa, ensisijaisesti Suomesta, mutta myös muualta. Tilanne on uusi ja vaatii keskittymistä kuljetusten järjestelyyn.

”Ei riitä, että on puuta, vaan tarvitaan kapasiteettia myös korjata ja kuljettaa se.”

Esa Korhonen
”En kuitenkaan sano, että tilanne on mahdoton. Mutta tällä hetkellä ei riitä, että on puuta, vaan tarvitaan kapasiteettia myös korjata ja kuljettaa se. Teollisuudelle puulla on arvoa vasta, kun se on tehtaalla.”
Kuusankoskelta Lappeenrantaan ja Imatralle ulottuva Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden keskittymä hyödynsi Saimaan kanavaa puukuljetuksissaan. Nykyään merikuljetukset pysähtyvät Haminan ja Kotkan satamiin.
Alueen liikennemäärät ovat kasvaneet, kun kuitupuuta ja haketta ajetaan autoilla ja junilla tehtaille.
”Kyse on merkittävästä muutoksesta. Koko logistinen ajattelutapa on pitänyt panna uusiin puihin.”
Korhosen mielestä puukuljetusten uudelleenjärjestely Saimaan kanavan hiljennyttyä on tuonut suurimman muutoksen rautatie- ja vesikuljetuksiin.

”Uitto tuo lisäkapasiteettia. Lisäksi se on edullista ja rasittaa ympäristöä vähemmän kuin tiekuljetukset.”

Esa Korhonen
”Saimaan alueella ja Vuoksen vesistössä vesitieliikenneinfra oli jo entuudestaan olemassa. Tänä kesänä uittomäärät ovat nousseet 10–20 prosenttia edellisvuosista. Uitto tuo lisäkapasiteettia. Lisäksi se on edullista ja rasittaa ympäristöä vähemmän kuin tiekuljetukset.”
”Saimaan alueella ja Vuoksen vesistössä vesitieliikenneinfra oli jo entuudestaan olemassa. Tänä kesänä uittomäärät ovat nousseet 10–20 prosenttia edellisvuosista. Uitto tuo lisäkapasiteettia. Lisäksi se on edullista ja rasittaa ympäristöä vähemmän kuin tiekuljetukset.”
Iisalmesta, Kuopiosta, Varkaudesta ja Nurmeksesta puuta kuljetetaan Etelä-Karjalan tehtaille laivoilla. Se vaatii alkukuljetuksen autoilla rantaan, samoin määränpäässä satamista tehtaalle.

”Tällä hetkellä Saimaalle ei kukaan uskalla tuoda aluksia, koska ne pitäisi kuljettaa Saimaan kanavan kautta.”

Esa Korhonen
”Liikennemäärien lisääntyessä aletaan olla äärirajoilla kaluston suhteen. Laivoja tarvittaisiin lisää, mutta tällä hetkellä Saimaalle ei kukaan uskalla tuoda aluksia, koska ne pitäisi kuljettaa Saimaan kanavan kautta.”
Konekannan lisäämistä rajoittaa tällä hetkellä myös pula osaavista kuljettajista, niin alusten kuin tukkiautojenkin. Korhosen mielestä huoli asiasta on syytä nostaa esiin.

”Pölliauton kuljettaminen on kuningaslaji. Vaikka osaisi ajaa rahtirekkaa ei välttämättä osaa ajaa pöllirekkaa.”

Esa Korhonen
”Pölliauton kuljettaminen on kuningaslaji. Kuljettaja joka osaa ajaa pöllirekkaa, osaa ajaa myös rahtirekkaa. Mutta vaikka osaisi ajaa rahtirekkaa, ei välttämättä osaa ajaa pöllirekkaa.”
Korhosen mukaan nykyisessä tilanteessa myös tiestön ja rautatiekapasiteetin riittävyys lisääntyneisiin kuljetuksiin olisi otettava huomioon metsäkeskustelussa. Ei riitä, että puhutaan lähinnä puun riittävyydestä ja hakkuumahdollisuuksista.
”Rautatiejärjestelmän osalta kapasiteetti on liian pieni – paitsi koko yhteiskunnan tarpeita ajatellen, myös massojen kuljetuksiin pitkiä matkoja. Pitää pysähtyä miettimään, paljonko junia mahtuu liikkumaan raiteilla, onko vaunuja ja vetureita – ja onko kuljettajia.”
Korhonen uskoo kuitenkin tilanteesta selvittävän, kunhan tehdään määrätietoisesti työtä asioiden eteen. Hän antaa täyden tunnustuksen viranomaisille, poliitikoille, etujärjestöille ja muille sidosryhmille, joiden kanssa asioita on yhdessä ratkottu.
”Minulla on vahva usko, että asiasta selvitään, vaikka sitten hammasta purren.”
Uutisoi maaseuduntulevaisuus.
Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email
Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Iso-Britannia laittaa Ugandan ebolataisteluun

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on lahjoittanut 2.2 miljoonaa puntaa (noin Shs9.6b) tukeakseen maan vastausta ebolaepidemiaan, Kampalan Britannian korkean komission kehitysjohtaja Phillip Smith on paljastanut.

Tähtitaivasta tarkkailemaan.

Mikäpä on sen mukavampaa näin syksyisin, kuin keksiä uusi harrastus pimeneviin iltoihin. Voit lähteä kuntosalille tai tutkimaan syksyistä luontoa.