Juutalaiset sotilaat Suomalaisten riveissä toisenmaailman sodan aikana

Toisen maailmansodan aikana Juutalaisilla oli monipuolinen rooli Suomen sotarintamalla
Suomessa oli pieni juutalaisvähemmistö, joka koostui pääasiassa venäläisistä juutalaisista, jotka olivat asettuneet maahan 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Toisen maailmansodan aikana juutalaisilla Suomessa ei ollut sellaista systemaattista vainoa kuin monissa muissa maissa, ja heidän oikeutensa säilyivät suurimmaksi osaksi. Itse asiassa Suomen juutalaisyhteisö, joka koostui noin 2 000 henkilöstä sodan alkaessa, osallistui aktiivisesti maan puolustamiseen.
Monia juutalaisia palveli Suomen armeijassa. Esimerkiksi Talvisodan (1939-1940) aikana ja Jatkosodan (1941-1944) aikana juutalaisia rekrytoitiin joukkoihin, ja heitä palveli monilla eri taistelurintamilla. On myös huomionarvoista, että Suomi ei luovuttanut juutalaisiaan Saksalle, mikä oli poikkeuksellista.
Yksi tunnetuimmista juutalaisista sotilaista Suomessa oli vänrikki Iisrael E. Pomerantz, joka palveli aktiivisesti sota-aikana. Hänen kaltaisiinsa juutalaisiin sotilaisiin suhtauduttiin Suomessa yleensä myönteisesti, eikä heidän uskontoaan tai etnistä taustaansa käytetty syynä syrjintään. Vaikka Suomi oli sodassa Saksan kanssa, juutalaisten kohtelu Suomessa oli huomattavasti parempaa, kuin monissa muissa Euroopan maissa, ja he pystyivät osallistumaan maan puolustukseen ilman suurempia rajoituksia tai syrjintää.
Suomessa juutalaisyhteisö pääsi myös auttamaan muita juutalaisia, kuten pakolaisia, jotka olivat paenneet natsisaksalaisten vainoja. Suomalaiset viranomaiset mahdollistivat joidenkin juutalaisten pakolaisten oleskelun maassa, ja monet suomalaiset suojelivat juutalaisia omalla tavallaan. Juutalaisilla on pitkä historia Suomessa, ja heillä on ollut oma synagogansa Helsingissä vuodesta 1906 lähtien.
Sodan jälkeen juutalaisyhteisö jatkoi elämäänsä Suomessa, ja se on edelleen aktiivinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Vaikka monia haasteita ja vaikeuksia oli sodan aikana, Suomen juutalaisyhteisö selvisi suhteellisen hyvin verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.
Vuonna 2021 arvioitiin, että Suomessa oli noin 1 500–2 000 juutalaista. Suurin osa heistä asuu Helsingissä, mutta myös muissa kaupungeissa on pieniä juutalaisyhteisöjä ja he osallistuvat aktiivisesti työelämään Suomessa.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
kuva: kuvituskuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Zavidovo-vuoto – kun salaisuus ravisteli Suomen ulkopolitiikkaa

Vuonna 1972 tapahtunut Zavidovo-vuoto on yksi Suomen lähihistorian merkittävimmistä mutta yllättävän vähän tunnetuista poliittisista skandaaleista. Se paljasti, kuinka herkkä tasapaino vallitsi Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa kylmän sodan aikana – ja kuinka sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka kietoutuivat toisiinsa.

Syksy, tuo vanha tuttu vieras

Syksy tulee aina. Se ei kysy lupaa, ei tee numeroa itsestään. Se vain saapuu—hiljaa, kuin vanha ystävä, joka tietää ettei tarvitse selitellä. Ja sitten se menee. Jättää jälkeensä kosteita lehtiä, harmaita aamuja ja sen oudon kaihon, joka ei ole surua mutta ei iloakaan.

Viipurin pamaus ja kultamitalikäsi – Sten Suvion tarina

Kun Sten Suvio (1911–1988) astui kehään Berliinin olympialaisissa vuonna 1936, hän oli sekä nyrkkeilijä, että suomalaisen sisun ruumiillistuma, Viipurin kasvatti, jonka vasen käsi – myöhemmin sodassa haavoittunut – iski tiensä historian kirjoihin.