Järjestäytynyt Rikollisuus Suomessa: Kasvava Uhka ja Sen Torjunta

Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa on monimuotoinen ja kasvava ilmiö.
Se kattaa useita rikollisuuden muotoja, kuten huumausaineiden valmistus ja salakuljetus, ihmiskauppa, rahanpesu ja korkeasti verotettavien tuotteiden, kuten savukkeiden, salakuljetus. Rikollisryhmät voivat olla hierarkkisia tai verkostomaisia, ja ne toimivat usein kansainvälisesti.
Suomessa toimii noin 90 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joilla on yhteensä noin 900-1 000 jäsentä. Näkyvimpiä ovat moottoripyöräjengit, mutta myös muita ryhmiä on runsaasti. Rikollisryhmät voivat käyttää laillista liiketoimintaa rikollisen toiminnan peittämiseen ja rahanpesuun.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on monivaiheista ja siihen kuuluu perinteisen rikostorjunnan lisäksi hallinnollisia keinoja ja viranomaisyhteistyötä. Suomessa on myös havaittu, että lähes 2 000 yrityksellä on yhteys järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Suomessa toimivat järjestäytyneet rikollisryhmät ovat pääosin kotimaisia. Kuitenkin niiden toiminta on yhä kansainvälisempää, ja monet ryhmät tekevät yhteistyötä erityisesti Venäjällä ja Baltian maissa sijaitsevien ryhmien kanssa. Moottoripyöräjengit, jotka saapuivat Suomeen 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa, ovat yksi näkyvimmistä järjestäytyneen rikollisuuden muodoista.
Lähi-idästä ja Afrikasta tulleet rikollisryhmät ovat osa Suomen järjestäytynyttä rikollisuutta. Näiden ryhmien osuus on kasvanut erityisesti huumekaupassa, ja ne toimivat usein yhteistyössä muiden kansainvälisten rikollisryhmien kanssa. Helsingin poliisin mukaan nämä ryhmät eivät yleensä käytä liivejä, vaan heitä yhdistää sama etninen tausta ja yhteinen kieli.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuva: Kuvituskuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Suomen rajojen muuttuminen – visuaalinen aikamatka

Suomen rajat ovat vuosisatojen aikana liikkuneet, venyneet ja supistuneet tavalla, joka kertoo koko maan historiasta enemmän kuin yksikään yksittäinen taistelu tai hallitsija. Rajat – ne ovat olleet valtapolitiikan, kulttuurien kohtaamisen ja ihmisten arjen muovaamia risteyskohtia. Tämä aikamatka kuljettaa lukijan keskiajan erämaista nykypäivän Euroopan unionin ulkorajalle.

Hevonen suomalaisen sotilaan rinnalla

Suomenhevonen oli sodissa lähinnä kulkuväline — se oli taistelutoveri, työpari ja usein sotilaan viimeinen turva. Vaikka koneet olivat jo tulossa, rintamalinjoilla hevonen kantoi edelleen suurimman taakan: tykit, haavoittuneet, muonan ja ammusten painon. Silti sen tarina on jäänyt sotahistorian marginaaliin. Suomenhevonen oli suomalaisen sotilaan kumppani, joka teki työnsä ilman käskyjä ja ilman valitusta.