Ihana Iisalmi/ Koljonvirran kartanon historia – Iisalmen sydämessä sykkii Suomen menneisyys
Iisalmen pohjoispuolelta löytyvä Koljonvirta ei ole vain maisemallisesti kaunis, vaan myös historiallisesti merkittävä alue. Se kuuluu kaupungin vanhimpaan asutukseen ja kätkee sisäänsä sekä talonpoikais tarinoita että sotien käänteitä.
Koljonvirta sai nimensä Lauri Laurinpoika Koljosen mukaan, joka asettui alueelle 1600-luvulla Iisalmen pitäjän alkutaipaleilla. Alueen alkuperäinen tila jakautui myöhemmin kahteen osaan: Koljoon ja Virtaan, ja siitä lähtien Koljonvirran nimi on kulkenut sukupolvelta toiselle.
Vuonna 1808 Koljonvirrassa käytiin Suomen sodan yksi merkittävimmistä taisteluista, kun kenraalimajuri Johan August Sandelsin johtamat ruotsalaisjoukot onnistuivat torjumaan venäläisten hyökkäyksen. Taistelussa tuhoutui useita tiloja, mutta yksi aitta säilyi – ja siinä näkyvät yhä ammuksien jäljet muistuttavat menneistä. Aitta siirrettiin myöhemmin Mansikkaniemen Juhani Ahon museon pihapiiriin, osaksi kulttuuriperintöämme.
Kartanon päärakennus ei ollut onnekas: ensimmäinen tuhoutui sodassa ja toinen paloi vuonna 1894, syynä poikien tupakanpoltto. Nykyinen, kolmas rakennus, valmistui vuonna 1898 ja seisoo yhä ylpeänä paikoillaan – osana elävää historiaa.
Vaikka Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat eivät varsinaisesti sijoitu Iisalmeen, ne kuvaavat samoja tapahtumia ja henkilöitä, jotka liittyvät Koljonvirran alueeseen ja Suomen sodan vaiheisiin. Sandels ja Sven Dufva ovat hahmoja, joiden tarinat resonoivat vahvasti Koljonvirran historiallisessa maisemassa. Elokuvaohjaaja Edvin Laine ikuisti nämä tapahtumat elokuvassaan Sven Tuuva, joka ammentaa inspiraationsa juuri Koljonvirran taistelusta.
Tänä päivänä Koljonvirran kartano toimii majatalona ja leirintäalueena. Sen nykyiset omistajat, Erja ja Jarmo Kääriäinen, tarjoavat vierailleen maistiaisia entisajan maalaiselämästä ja kulttuurista. Kartano on elävä aikakapseli, jossa historia kohtaa nykyisyyden – ja tarina jatkuu.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuva: Kuvituskuva
