Härmän häijyt – Lakeuksien legendat vai pelon kylväjät?

Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla 1800-luvun puolivälissä syntyi ilmiö, joka jätti pysyvän jäljen suomalaiseen kansanperinteeseen: Härmän häijyt eli puukkojunkkarit.
Nämä nuoret miehet tunnettiin väkivaltaisesta käytöksestään, rehvastelustaan ja pelottomuudestaan – mutta myös siitä, että he herättivät pelkoa ja kunnioitusta yhtä aikaa.

Kuka oli häjy?

Häjy ei ollut pelkkä huligaani. Hän saattoi olla talollisen poika, renki tai torppari, joka pukeutui näyttävästi, kulki ryhmissä ja osallistui tappeluihin, yöjuoksuihin ja jopa veritekoihin. Kuuluisimpia häjyjä olivat Antti Rannanjärvi ja Antti Isotalo – nimet, jotka elävät yhä kansanlauluissa ja tarinoissa.

Miksi häjyys syntyi?

Puukkojunkkareiden nousu liittyi yhteiskunnallisiin muutoksiin: väestönkasvu, maattomuus ja nuorten miesten aseettomuus loivat jännitteitä. Kun viranomaisvalta oli heikko ja lakeuksilla vallitsi omalakinen kunniakulttuuri, häjyys sai tilaa kasvaa.

Käräjillä ja kansanlauluissa

Vaikka häjyjen toiminta oli rikollista, heistä tuli aikanaan myös kulttuurisia hahmoja. Käräjillä heitä tuomittiin, mutta kansan suussa heistä tehtiin sankareita. Laulu ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi” on esimerkki siitä, kuinka väkivaltaiset miehet muuttuivat tarinoissa lähes myyttisiksi.

Häjyys tänään

Nykyään Härmän häijyt ovat osa Etelä-Pohjanmaan kulttuuriperintöä. Heistä kerrotaan museoissa, näytelmissä ja elokuvissa. Mutta samalla muistetaan, että häjyys ei ollut pelkkää uhoa – se oli myös merkki yhteiskunnan kipupisteistä.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen

Kuva: Kuvituskuva

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Zavidovo-vuoto – kun salaisuus ravisteli Suomen ulkopolitiikkaa

Vuonna 1972 tapahtunut Zavidovo-vuoto on yksi Suomen lähihistorian merkittävimmistä mutta yllättävän vähän tunnetuista poliittisista skandaaleista. Se paljasti, kuinka herkkä tasapaino vallitsi Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa kylmän sodan aikana – ja kuinka sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka kietoutuivat toisiinsa.

Syksy, tuo vanha tuttu vieras

Syksy tulee aina. Se ei kysy lupaa, ei tee numeroa itsestään. Se vain saapuu—hiljaa, kuin vanha ystävä, joka tietää ettei tarvitse selitellä. Ja sitten se menee. Jättää jälkeensä kosteita lehtiä, harmaita aamuja ja sen oudon kaihon, joka ei ole surua mutta ei iloakaan.

Viipurin pamaus ja kultamitalikäsi – Sten Suvion tarina

Kun Sten Suvio (1911–1988) astui kehään Berliinin olympialaisissa vuonna 1936, hän oli sekä nyrkkeilijä, että suomalaisen sisun ruumiillistuma, Viipurin kasvatti, jonka vasen käsi – myöhemmin sodassa haavoittunut – iski tiensä historian kirjoihin.