Hankohan on tunnettu kylpylä kaupunkina melkein koko historiansa ajan. Jo 1800-luvun lopulla siellä oli toimintaa kesäisin. Senaikaisessa kylpylässä miehille ja naisille oli eri osastot. Roomalais kylvyistä tavalliseen suomalaiseen saunaan. Hangossa riittää merta n. 30 kilometrin verran ja sen huomaa, kun menee kaupunkiin.

Hotellilla on ollut monta omistajaa ja se on nähnyt venäjän vallan ajan sekä suomen itsenäisyysajan loiston. Vallankumous vuosina 1917 tienoilla kaupungissa majaili monesta eri kansallisuuksista väkeä. Juhlapuheita sai kuulla ruotsiksi, venäjäksi ja suomeksi. Rudiger von der Goltzin komentama saksalaisjoukkue nousi maihin 3. huhtikuuta 1918, joka säikäytti senajan venäläistä sotaseuruetta Hangossa. Saksalaisia sotilaita nousi Hangon satamassa niin paljon maihin, että Laivat täytyi yksitellen tyhjentää. Tämän seurauksena kaupungissa olevat Venäläiset sotilaat neuvottelivat alkujärkytyksen jälkeen Saksalaisten kanssa ja lupautuivat pysymään puolueettomina sisällisodan riehuessa pahimmillaan. Myös Eurooppa oli sisällissodan takia sekaisin. Toisenmaailman sodan alettua silloiset kylpylävieraat Venäjältä pakenivat Hangosta junilla, laivoilla ja jopa hevoskyydeillä. Sitten tuli Moskovan rauhansopimus vuonna 1940 ja Hanko vuokrattiin Neuvostoliiton tukikohdaksi 30:ksi vuodeksi. Hanko kun kuului heidän aluevaihto vaatimuksiinsa. Suomen valtio vuokrasi Neuvostoliitolle 115 neliökilometrin suuruisen alueen, johon kuului Hankoniemen ja Hangon kaupungin lisäksi niemeä ympäröiviä merialueita sekä n. 400 saarta. Alueen suomalaisväestö sai aikaa poistua 10 päivää alueelta, mikä aiheutti tietenkin suuria haasteita pakkoevakoinnissa. Kuljetuksia tilattiin jopa Ruotsista asti, että alue saatiin tyhjennettyä. Myös kylpylä tuhoutui jatkosodan aikana. Nyt siellä voi nähdä vanhoista alkuperäisistä hotellirakenteista siellä täällä tiili- ja kiviseiniä, jotka ovat muistoina vanhasta alkuperäisestä kylpylästä. Kesäisin Hanko herää eloon, kun kaupunkiin saapuu satoja ihmisiä muualta.