Aleksis Kivi – Köyhistä oloista kansalliskirjailijaksi
Aleksis Kivi, oikealta nimeltään Alexis Stenvall, syntyi 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvellä Palojoen kylässä ja kuoli 31. joulukuuta 1872 Tuusulassa.
Kiven perhe oli köyhä, mutta aleksis osoitti jo varhain kiinnostusta kirjallisuuteen ja oppimiseen. Hän oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti romaanistaan ”Seitsemän veljestä” (1870), joka on saavuttanut kansallisromaanin aseman. Kivi kirjoitti myös näytelmiä, kuten ”Nummisuutarit” (1864), ja runoja.
Vuonna 1846 Kivi muutti Helsinkiin opiskelemaan. Hän aloitti opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1859, missä hän opiskeli kirjallisuutta ja kiinnostui teatterista.
Kiven ensimmäinen näytelmä ”Kullervo” valmistui vuonna 1860. Näytelmä perustui Kalevalan traagiseen tarinaan ja oli Kiven ensimmäinen merkittävä kirjallinen työ.
Kiven tunnetuin teos, romaani ”Seitsemän veljestä”, julkaistiin vuonna 1870. Teos sai aluksi ristiriitaisen vastaanoton, mutta myöhemmin siitä tuli suomalaisen kirjallisuuden klassikko.
Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja hänen teoksissaan on sekä romanttisia että realistisia piirteitä. Hän kykeni luomaan korkeatasoista kirjallisuutta aikana, jolloin suomenkielisen kirjallisuuden perinnettä ei juuri ollut. Kivi on ollut Suomen kansalliskirjailija 1900-luvun alun Kivi-renessanssista alkaen.
Kiven tekstejä on sävelletty lauluiksi, kuten ”Onnelliset”, ”Keinu”, ”Metsämiehen laulu”, ”Oravan laulu”, ”Sydämeni laulu”, ”Seitsemän miehen voima” ja ”Mitä minä huolin”.
Aleksis Kiven tyyli eroaa muista kirjailijoista monin tavoin.
-Kiven tekstit ovat täynnä rikasta ja elävää suomen kieltä. Hän käytti monipuolisia sanontoja, murteita ja kansankieltä, mikä toi hänen teoksiinsa omaleimaisen ja aidon suomalaisen sävyn
– Kiven hahmot ovat monimutkaisia ja monitasoisia. Hän kuvasi heidät sekä hyveineen että heikkouksineen, mikä teki heistä uskottavia ja helposti samaistuttavia.
– Kivi osasi taitavasti yhdistää huumoria ja vakavuutta. Hänen teoksissaan on paljon komiikkaa ja ironiaa, mutta niiden taustalla on usein myös syvempiä ja vakavampia teemoja.
– Luonnonkuvaus on tärkeässä roolissa Kiven teoksissa. Hän kuvasi luontoa tarkkanäköisesti ja runollisesti, mikä loi teoksiin erityisen tunnelman.
– Kiven teoksissa käsitellään usein ihmisen ja yhteiskunnan välisiä ristiriitoja, yksilön kasvua ja kehitystä sekä moraalisia kysymyksiä. Hänen teoksensa heijastavat aikansa suomalaisen yhteiskunnan muutoksia ja haasteita.
Kiven tyyliä voi pitää sekä romanttisena että realistisena. Hän yhdisteli näitä tyylisuuntia luodessaan teoksia, jotka ovat säilyttäneet merkityksensä ja vetovoimansa sukupolvesta toiseen.
Aleksis Kiven elämä oli täynnä haasteita.
Kivi kärsi elämänsä loppuvaiheessa mielenterveysongelmista ja taloudellisista vaikeuksista. Hän kuoli 31. joulukuuta 1872 Tuusulassa, vain 38-vuotiaana.
Aleksis Kivellä ei ollut vaimoa eikä lapsia. Hän eli suurimman osan elämästään yksin ja keskittyi kirjalliseen työhönsä.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Kuva: Kuvitus kuva
Lähde: Aleksis kiven elämä elokuva
