Suomenhevonen oli sodissa lähinnä kulkuväline — se oli taistelutoveri, työpari ja usein sotilaan viimeinen turva. Vaikka koneet olivat jo tulossa, rintamalinjoilla hevonen kantoi edelleen suurimman taakan: tykit, haavoittuneet, muonan ja ammusten painon. Silti sen tarina on jäänyt sotahistorian marginaaliin. Suomenhevonen oli suomalaisen sotilaan kumppani, joka teki työnsä ilman käskyjä ja ilman valitusta.