Venäjän talouden näkymät: Pakotteiden ja sotamenojen vaikutukset”

Pakotteet ovat jatkuneet ja niiden vaikutukset Venäjän talouteen ovat olleet merkittäviä. Pakotteet ovat rajoittaneet teknologian saatavuutta ja kansainvälistä kanssakäymistä, mikä on vaikeuttanut talouden kasvua
Vaikka Venäjän taloustilanne on taantunut, maa jatkaa aseiden ostamista. Aseiden hankintaan liittyy spekulaatioita, joiden mukaan Kiina voisi tukea Venäjää aseellisesti esimerkiksi Pakistanin, Afrikan maiden tai Pohjois-Korean kautta. Yhdysvallat on varoittanut Kiinaa seurauksista, jos se toimittaa aseita Venäjälle.
Pakotteiden lisäksi inflaatio on ollut merkittävä ongelma Venäjän taloudessa. Kuluttajahinnat ovat nousseet, mikä on heikentänyt kansalaisten elintasoa. Tavalliset ihmiset Venäjällä kohtaavat monia haasteita. Useat ulkomaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä, mikä on johtanut työpaikkojen menetykseen ja taloudelliseen epävarmuuteen.
Energian kysynnän ja hintojen vaihtelut ovat olleet keskeisiä tekijöitä Venäjän taloudessa. Öljyn hinta ja vienti ovat olleet merkittäviä osia maan BKT:sta, mutta pakotteet ovat rajoittaneet vientimahdollisuuksia.
Presidentti Vladimir Putin on toistuvasti korostanut Venäjän talouden vahvuutta ja tasapainoa. Kesäkuussa 2023 hän totesi, että maan bruttokansantuote kasvoi 3,3 % vuositasolla huhtikuussa ja että työttömyys on historiallisen alhaisella tasolla, 3,3 %. Toisaalta Putin on myös myöntänyt inflaation ja talouden ylikuumenemisen ongelmat.
Vuonna 2022 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden arvioi, että länsimaiden pakotteet muuttavat ”ruplan raunioiksi”. Vuonna 2023 Venäjän talous kuitenkin kasvoi 3,6 %, ja vuonna 2024 kasvua oli 3,8 %. Kreml kommentoi myöhemmin Bidenin ennustusta todisteena länsimaiden toiveajattelusta. Nykytilanne on kuitenkin muuttumassa, kun Venäjän talous alkaa tuntea pakotteiden ja sotamenojen vaikutukset.
Venäjän talouden sietokyky on perustunut kolmeen tekijään: sotaa edeltäviin varantoihin, vakaaseen tuloon öljyn ja kaasun myynnistä sekä sodan siviilitalouteen kohdistuvien vaikutusten rajoittamiseen. Kolmen vuoden sodan jälkeen nämä tekijät ovat heikentyneet, ja maa kohtaa vakavia ongelmia vuonna 2025.
Venäjän talous ei odotettavasti kasva vuosien 2023–2024 tasolla, ja maa voi ajautua taantumaan. Keskuspankki on ryhtynyt toimiin hillitäkseen inflaatiota nostamalla ohjauskorkoa ja vähentämällä valtion tukemien lainojen määrää. Toimenpiteiden tavoitteena on jäähdyttää talouden kysyntää, mutta samalla ne voivat hidastaa yleistä talouskasvua ja aiheuttaa yritysten kaatumisia.
Keskuspankin kyselyssä ennustetaan BKT:n kasvavan ensi vuonna 1,5 %, kun Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi kasvun olevan 1,3 %. Jotkut ekonomistit ennustavat kuitenkin, että keskuspankin toimet voivat johtaa lyhyeen taantumaan.
Venäjän jatkuva sodankäynti kuluttaa taloutta vääjäämättä. Lopulta kärsijöinä ovat tavalliset kansalaiset, jotka kohtaavat inflaation, työpaikkojen menetyksen ja elinkustannusten nousun.
Vaikka Venäjän taloudessa on ajoittain ollut kasvun merkkejä, sodan ja pakotteiden vaikutukset muodostavat pitkällä aikavälillä kestämättömän tilanteen. Tulevaisuus näyttää epävarmalta sekä maan talouden että sen kansalaisten kannalta.
Kirjoittanut: Tuula Huovinen
Lähde: The Moscow Times
Kuva: Kuvitus kuva
Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Juuri nyt

Uusimmat artikkelit

Yk: n rooli ja sen haasteet 

Yhdistyneet kansakunnat on vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö. YK koostuu tällä hetkellä 193 jäsenvaltiosta, ja sen työtä ohjaavat sen peruskirjaan sisältyvät tavoitteet ja periaatteet.