Trumpin tullimaksut ja niiden vaikutukset - Suomen Kenttälehti

Trumpin tullimaksut ja niiden vaikutukset

Kun Donald Trumpista tuli presidentti viime viikolla, hän teki monia merkittäviä päätöksiä heti virkaan astuttuaan.

Hän allekirjoitti useita toimeenpanomääräyksiä, jotka vaikuttivat muun muassa maahanmuuttopolitiikkaan, ympäristönsuojeluun ja talouteen. Esimerkiksi hän määräsi rakentamaan muurin Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle, kielsi maahanpääsyn useista muslimienemmistöisistä maista ja peruutti useita ympäristösäädöksiä, kuten Pariisin ilmastosopimuksen.

Trumpin hallinto keskittyi myös verouudistuksiin ja sääntelyn purkamiseen. Hän allekirjoitti verouudistuslain, joka alensi yritysveroa ja yksinkertaisti verojärjestelmää. Lisäksi hän purki useita liittovaltion säädöksiä, jotka koskivat muun muassa terveydenhuoltoa ja finanssisektoria.

Tullimaksut aiheuttivat vastatoimia Kanadalta ja Meksikolta, ja ne herättivät huolta mahdollisesta inflaation noususta ja taloudellisista häiriöistä

Kanada: Kanadan pääministeri Justin Trudeau ja muut hallituksen jäsenet ovat ilmaisseet huolensa tullimaksujen vaikutuksista Kanadan talouteen ja kauppasuhteisiin Yhdysvaltojen kanssa. Kanada on ilmoittanut vastatoimista ja suunnittelee omien tullimaksujen asettamista Yhdysvalloista tuleville tuotteille.

Meksiko: Meksikon hallitus on myös ilmaissut huolensa tullimaksujen vaikutuksista ja suunnittelee vastatoimia. Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum on korostanut, että tullimaksut voivat vahingoittaa maiden välistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä.

Kiina: Kiina on vastustanut tullimaksuja ja ilmaissut huolensa niiden vaikutuksista globaaliin talouteen. Kiinan viranomaiset ovat todenneet, että tullimaksut voivat johtaa kauppasotaan ja heikentää taloudellista vakautta.

Tullimaksut ovat herättäneet huolta mahdollisesta inflaation noususta ja taloudellisista häiriöistä kaikissa kolmessa maassa.

Trumpin hallinto on uhannut asettaa tullimaksuja myös Euroopan unionille. Trump on sanonut, että Euroopan unioni on kohdellut Yhdysvaltoja epäreilusti ja että hän aikoo määrätä tullimaksuja EU:lle vastatoimena. Tullimaksut voisivat koskea muun muassa puolijohteita, terästä ja öljyä.

Tullimaksujen pelätään johtavan kauppasotaan, joka voisi aiheuttaa laajaa taloudellista haittaa molemmille osapuolille. Trumpin hallinto ei ole kuitenkaan tarkentanut, milloin ja miten tullimaksut otettaisiin käyttöön.

Lähde: Whitehouse.gov

Kirjoittanut: Tuula Huovinen

Kuva: Kuvitus kuva

Picture of Suomen Kenttälehti

Suomen Kenttälehti

Toimitus

Jaa tämä artikkeli somessa

Uusimmat artikkelit

Yhteistyön voima: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto toisen maailmansodan aikana

Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoa auttoivat erityisesti liittoutuneet, joihin kuuluivat muun muassa Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Kiina.

Aleksis Kivi – Köyhistä oloista kansalliskirjailijaksi

Aleksis Kivi, oikealta nimeltään Alexis Stenvall, syntyi 10. lokakuuta 1834 Nurmijärvellä Palojoen kylässä ja kuoli 31. joulukuuta 1872 Tuusulassa.

Mannerheiminlinja

Mannerheim-linja oli puolustuslinja Karjalankannaksella, joka rakennettiin Suomessa Neuvostoliiton vastaista puolustusta varten. Linja oli nimetty puolustusvoimain ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheimin mukaan. Se rakennettiin kahdessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe oli vuosina 1920-1924 ja toinen 1932-1939.

Rantarosvot ja Merirosvot: Kaksi puolta Itämeren Rikollisuudessa”

Itämeren merirosvot ovat olleet vaarallisia ja vaikuttaneet merenkulkuun jo vuosituhansien ajan. Erityisesti keskiajalla ja renessanssin aikana merirosvot, kuten Hansa-kauden merirosvot, olivat merkittäviä uhkia kauppaan ja turvallisuuteen.

Yk: n rooli ja sen haasteet

Yhdistyneet kansakunnat on vuonna 1945 perustettu kansainvälinen järjestö. YK koostuu tällä hetkellä 193 jäsenvaltiosta, ja sen työtä ohjaavat sen peruskirjaan sisältyvät tavoitteet ja periaatteet.